Etusivu » Posts tagged 'tyhmyys'

Tag Archives: tyhmyys

Kulttuurin muutos: treeni ei teekään sinusta tyhmää kuin Nokian saapas! #treeni

Hesarissa kerrotaan ihan positiivisesta kulttuurin muutoksesta, eli siitä että jos joku nyt on hieman jumpannut niin kaikki eivät heti ajattele että ”tuossapa taas tuollainen lihapää, joka osaa keskustella vain toistoista ja sarjoista ja jonka ainoat lukemat kirjalliset teokset ovat rahkapurkkien tuoteselosteita”.

Nyt siis ajatellaan että fyysinen kunto merkitsee jotenkin sitä että ihminen on älykäs, koska huolehtii itsestään ja rakentaa itsestään tehokkaan koneen, joka pystyy tuottamaan paljon lisäarvoa eri puolille. Ehkä mennään jopa niin pitkälle että fyysisesti vähemmän atleettisia aletaan pitää imbesilleinä, koska eivät saa edes palaa kasvamaan, miten siis saisivat kansantalouden kasvuun? Voiko olla innovatiivinen ja kekseliäs jos ei pysty tekemään edes kuntopiirejä?

Yleistäminen on toki tyhmää, ja urheilullisuudessa ja lihaksikkuudessakin on aste-eroja. Olen tavannut sekä veitsenteräviä, viisaita ja vähemmän älykkäitä urheilullisia ja epäurheilullisia ihmisiä. Uskon että joissain tapauksissa tuosta ”itsestään huolehtimisesta” voi tulla siitäkin vain pakkomielle, joka ei kerro älykkyydestä yhtään mitään, ehkä jopa vain pahoista ongelmista. Mutta, kulttuuri muuttuu ja voi olla että nuoret jo elävät siinä maailmassa että työnhaussakin kandidaatin hauberin timmiyttä syynätään samalla tarkkuudella kuin opiskelumeriittejä tai projektiosaamista.

Itse kiinnitän paljonkin huomiota ihmisten ryhtiin ja liikkeeseen, ja bongailen erilaisia jumeja mutta lihakset sinänsä eivät niin paljoa kiinnosta. Toimintakyky kuitenkin näkyy päällepäin ja se on aina hieno asia, varsinkin jos ihmisellä tosiaan on päässäkin jotain omia ajatuksia. Silti, vierastan ulkonäkökeskeisyyttä, ja siksi kahvakuulaurheilu on hieno laji: nostajan ulkonäöstä ei voi juurikaan päätellä miten kova tekijä hän on, ja luonne sekä asenne vaikuttaa paljon enemmän kuin se että näkyykö sikspäk toppatakin läpi vai ei.

Hienoa tässä kulttuurin muutoksessa on myös se, että mielestäni nyt juuri vaikuttaa sekä miehillä ja naisilla olevan enemmän liikkumavaraa kroppiensa ja olemuksensa kanssa. Eli, olemme ehkä tavallaan menneet androgyynimpään suuntaan, on sekä heikkoja kynäniskamiehiä että fyysisesti voimakkaan näköisiä naisia, eikä se ole mikään sosiaalinen rikkomus vaan enemmänkin rikkautta ja ihan tavallista erilaisuutta. Ei siis ole pakko olla miehenä hiivakainalo tai naisena siro pankkineiti, vaan voi olla mitä tahansa mikä omaan sporttitasoon tai kuntoilukiinnostukseen istuu.

20130630-103714.jpg

Lue Hesarin teksti ja vedä omat johtopäätöksesi:

”Ne nuoret ihmiset, jotka ovat kasvaneet salikulttuuriin, eivät tiedä, kuinka lihasten kasvattaminen on nähty ennen tyhmänä, sairaalloisena tai pakkomielteisenä. Nyt terve kunnon kansalainen syö hyvää proteiinia kolmen tunnin välein ja pyrkii mahdollisimman pieneen rasvaprosenttiin sekä lihaksiin. Terveyteen ja kauneuteen pyrkimisestä on tullut se ilma, jota hengitämme.”

Kinnunen puhuukin tuotteistetusta ruumiista. On helpompi muuttaa ja muokata itseä kuin ympäröivää yhteiskuntaa ja vallitsevia rakenteita. Hänen mukaansa ruumisihanne on myös yhteydessä vallitsevaan talousjärjestelmään. ”Jatkuvan kasvun, kilpailun ja kehityksen painottaminen vaikuttaa myös siihen, miten suhtaudumme ruumiiseen. Sitäkin halutaan tehostaa, eikä antaa rehottaa luonnontilassa”, Kinnunen sanoo.

”Mitä kovemmin talous sanelee ja uskomme kasvun autuuteen, sitä armottomammin kuritamme ruumista.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1386442310261

 

Mainokset

Osattiin sitä ylilyödä ennenkin – terveystrendien ikuinen kierre

Tuntuuko että ravitsemuskeskustelu on kahden tai useamman vaahtosuisen leirin huutamista toisilleen, jossa on jo aikaa sitten heitetty ikkunasta lapset, pesuvedet, ammeet ja kylppärin kaakelit?

Jos tuntuu, niin ei hätää. Sellaista se on ollut ennenkin, kuten voimme Patrik Borg:n blogipostauksesta huomata:

https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/blogit/patrik_puntaroi/ravitsemustrendien_kiihtyva_tahti_ylilyonteineen_nakyy

Samanlaista kiihkoilua toki esiintyy treenitrendeissäkin. Aina tulee joku ”mullistava” tapa liikutella itseään. Se on sitten yhtäkkiä maailman paras (ja lisäksi korjaa kaikki mahdolliset fyysiset ja henkiset ongelmat) ja kaikki muut auttamattoman huonoja ja epämuodikkaita sekä niiden harjoittajat ovat vaan juntteja kun eivät tajua. Pikku hiljaa sitten se hyvä osuus, joka yleensä trendissä on pohjalla, säilyy ja tekeminen muuttuu maltilliseksi, pieneksi osaksi fyysistä kulttuuria.

Onneksi tiedämme, että trendejä tulee ja menee mutta 24kg on aina 24kg 🙂 Totuus löytyy raudasta.

20120110-210222.jpg

Meditoinnin ongelma on meditaatio

Kaikki, siis ihan kaikki ihmiset maailmassa, tietävät että meditaatio / mindfulness / päivittäinen hetkellinen rauhallinen hengittely on superterveellistä. Varsinkin juuri nyt modernissa, hektisessä maailmassa. Aiheesta on sekä tieteellisiä tutkimuksia, tuhansia vuosia vanhaa perinnetietoa että ihan omakohtaisia julkkisten tilityksiä.

Silti kovin harva tunnustaa tällaista harjoittavansa. Yksi syy on se että esim. sana meditaatio tuo mieleen jonkun mystisen vaippaan pukeutuneen kepin nokassa asuvan gurun tai tiibetiläisen munkin joka pystyy nostamaan ruumiinlämpöään pakkasessa vain keskittymällä.

Tämä johtaa siihen että ”tavallinen” ihminen ei koe hommaa omakseen.

Ihan sama juttu kuin klassisessa musiikissa, kuvitellaan että tarvitaan useampi loppututkinto ja paljon rahaa sekä asemaa että voisi nauttia. Ongelma koskee myös fyysistä harjoittelua. Huippu-urheilijoiden käyttämistä hyvistä treenimetodeista on tietoa vaikka kuinka mutta niitä ei kehdata ottaa käyttöön koska ”mä ihan vaan tavallisesti tässä jumppailen”. Puhumattakaan tietotekniikan tolkullisesta hyödyntämisestä. Tästä asenteesta puhutaan myös Outi Lammin uudessa kirjassa.

Kysehän on toki vain ennakkoluuloista. Eikö tämä asenne voitaisi kuopata? Sopiiko?

Tässä vielö vinkki meditaation käytännön toteuttamiseen. Huom! Tutkitusti toimii erittäin hyvin TAVALLISILLA ihmisillä!

https://marksgs.wordpress.com/2012/11/11/maailman-yksinkertaisin-ja-halvin-stressilaake/

Liikunnan suhde aivoihin

Joskus aina törmään sellaiseen ennakkoluuloon että fyysistä harjoittelua harrastavana olisin pelkkä tyhmä lihapää. Ok, en ole laatikon terävin veitsi tai muutenkaan hirveän syvällinen ajattelija mutta mietin muutakin kuin liikuntaa.

Liikkumisen vaikutus ihmiseen kokonaisvaltaisesti on älyttömän suuri, ja kuten alla kerrotaan, se vaikuttaa mm. suoraan aivoihin monella eri tavalla. Koordinaatiokyky on meille elintärkeä, ja voisi jopa sanoa että on tyhmää ja tyhmentävää olla lainkaan liikkumatta.

Itsellä ihanne on sellainen ns. renesanssimies -tyyppi, joka osaa sekä lukea, ajatella että treenata, eikä ole vain teoreettinen kynäniska tai umpityhmä sikaniska, vaan sekä fyysinen että henkinen oppiminen ovat isossa roolissa elämässä.

”Suomalaistutkimus antaa lupaavia tuloksia Alzheimerin tautia sairastavien kuntoutuksesta. Liikunnallinen kuntoutus hidastaa muistisairaiden toimintakyvyn heikkenemistä. Kotona annettu kuntoutus kohentaa myös muistia.

– Jo aiemmin on tiedetty, että liikunta parantaa terveillä ihmisillä aivojen verenkiertoa ja sitä kautta muistitoimintoja, kertoo professori Kaisu Pitkänen.”

Kotikuntoutus hidastaa Alzheimerin etenemistä | Terveys | Iltalehti.fi.

Herran pelko on tyhmyyden alku

Varpu on päässyt levittämään viisaita näkemyksiään nyt Suomen keltaiseen lehdistöön, mikä on mielestäni äärimmäisen hyvä juttu:

http://blogit.iltalehti.fi/varpu-tavi/2010/05/02/sokerihumalaisten-bileet-jatkuvat-2/

Tuo mun blogitekstin otsikko viittaa siihen että mun mielestä Suomessa (voi olla että muuallakin) on käsittämätön auktoriteettiusko, jopa ihan naurettavan typeriin asioihin liittyen. Esim. tuo jauhojen, sokerin yms. jatkuvat tuputtaminen leipätiedotuksen ja virallisen ruokapyramidin suunnalta. Kun se on virallista, sen täytyy olla totta? Tuossakin asiassa voisi auttaa ihan sellainen juttu kuin oman järjen käyttö. Jos tuote on ”light”, miksi siinä on sokeria? Mihin ihminen yleensä tarvitsee sokeria? Mihin tarvitaan makeutusaineita? Miten eläimet selviävät ilman light -tuotteita? Miten selvittiin kymmeniä tuhansia vuosia ilman niitä?

Toinen asia on liikunnassa vastaan tuleva kestävyysliikunnan sokea palvonta. Kestävyys on tietenkin tärkeää mutta se on vain yksi osa isosta kokonaisuudesta.

Mistä johtuu että täällä hypätään heti kun herra/rouva Tohtori, Ammattilainen yms. Guru kertoo miten asiat muka ovat? Miksei perehdytä perusteisiin ja ajatella itse? Miten on mahdollista että aikuinen ihminen ei suostu nostamaan yli 4kg:n kahvakuulaa, jonka alle kouluikäinen lapsi saa helposti nostettua? Miksi tarvitaan ammattilainen kertomaan se, että jos ei kehoa rasita, se kuihtuu ennen aikojaan?

Niin paljon kysymyksiä, niin vähän aikaa 🙂

Kaiken tämän avautumisen jälkeen, käytännön vinkki terveyteen simppelisti: minimoi sokerin sisäänotto, pidä karkkipäivä kuitenkin koska mässäilykin on hauskaa, maksimoi laaturavinto, nuku ainakin 7h yössä, treenaa monipuolisesti pitkin viikkoa vaikka edes 10min kerrallaan, kävele ulkona, älä koskaan osta Iltalehteä tai lue sen lööppejä mutta lue Varpun blogia, hanki Harren Valmennusoppi -kirja, perehdy ravitsemuksen ja liikunnan perusteisiin, ole kiitollinen. Huom! Tämä Metodi on Tavaramerkitty, koska tänä päivänä mikään, mitä ei ole tuotteistettu, ei voi tietenkään toimia.

%d bloggers like this: