Etusivu » Posts tagged 'turvallisuus'
Tag Archives: turvallisuus
Kuukauden laatulinkkikasa
Jukka Mäennenä listaa blogissaan Super Sets aina viikottain polttavimmat jutut, joita on bongannut eri puolilta. Tuossa näyte: http://www.super-sets.com/2013/01/06/viikon-polttavat-19/
Ajattelin matkia hyvää ideaa ja listata ns. kyytiin jääneet linkit. Minulla on tapana selailla läpi miljoonittain (ihan liikaa) materiaalia hyvinkin ylimalkaisesti. Jos joku vaikuttaa mielenkiintoiselta tai jotenkin tarttuu silmään, talletan linkin tietty Evernoteen. Se on superkätevä koska linkin lisäksi voi tallettaa pienen pätkän tekstiä, esim. sen miksi se linkki oli olevinaan tärkeä, koska eihän niitä kukaan muista enää parin viikon päästä.
HBR: The future of you
Tuossa puhutaan mm. itsensä brändäämisestä:
”In short, the future of you depends on your ability to be a brand, a change agent, and a link to useful information. Paying attention to your personality and managing your reputation (how others see you) will turn you into a successful brand; paying attention to your ideas and defying the status quo will help you become a change agent; and bridging the gap between social knowledge and collective interests will turn you into a hyperconnector.”
Olen kyllä pirun huono tuossa brändäyksessä. Tajuan tavallaan pointin, eli tiedostaa missä on hyvä ja sitten vaan rohkeasti tuoda sitä esille omalla tavallaan. Ei se sitä voi tarkoittaa että kaikilla on LinkedIn:ssä samanlainen tekohymy ja photoshopattu kuva? Ehkä sitä että on oma itsensä ja näyttää sen ”maailmalle”?
Jaakko Savolahti: Kunnon treeni vs turvallisuus
Varpu Tavi ja perseellään olevan elämän paikkaus
Niina Salonen ja sitkuelämä (mä ainakin elän usein noin! … )
Seth Godin: Ridiculous is the new remarkable
Kari Suomalainen: Ryhti on mielentila
Anne Rongas – Fasilitoinnin määritelmää, josta varsinkin tämä osuus istuu myös liikunnan ohjaamiseen:
”Hänen jälkeensä jatkan Ingrid Bensillä, joka lähestyy johtamisen suunnsta fasilitointia. Hänellä on hyvä kiteytys, joka sopii myös ohjaajan huoneentauluksi:
*Tavoitteena on auttaa ihmisiä pääsemään eteenpäin, pidemmälle, tavoitteisiin.
*Tähtäimenä ei niinkään ole ihmisten muuttaminen vaan se, että ihmiset saadaan toimimaan.
*Tehokkain johtaja on se, joka saa ihmisiä yhteen ja joka antaa kipinää toiminnalle.
*Fasilitoinnissa on kyse siitä, että puhuu ihmisille, ei ihmisistä.
*Fasilitointiin liittyy sellaisten ympäristöjen luominen, jotka tukevat yhteistyötä ja linkittävät ideoita toisiinsa.
*Lisäksi fasilitointiin kuuluu keksimisen ja luovuuden tukeminen.”
Harjoittelun ja nostamisen laadusta – laatutalkoot
Tämä on sanoisinko erittäin tärkeää luettavaa etenkin kahvakuulaohjaajille ja -valmentajille mutta myös yhtä lailla oleellista tavalliselle harrastajalle, harrastelijakisaajalle, lajifanaatikolle ja nettiviisastelijalle.
http://www.kahvakuulaurheilu.net/kahvakuulaurheilun-laatutalkoot/
”toivomme, että jokainen ottaa omaksi henkilökohtaiseksi tavoitteekseen oman tekemisensä laadun parantamisen. Kukaan ei ole seppä syntyessään, vaan laadukkaat toistot syntyvät harjoituksen kautta. Toivomme myös, että jokainen valmentaja ja kahvakuulaohjaaja ottaa nämä laatutalkoot asiakseen ja vie tätä asiaa eteenpäin ohjattavilleen.”
Hieno projekti kahvakuulavaliokunnalta!
Turvallisuusilluusiot
Varpu Tavi kirjoittaa IL:n blogissaan turvallisuuskasvatuksesta. En ole aiheen asiantuntija, ja monesti syyllistynyt tuohon ylivarjeluunkin. Kuitenkin, ihmettelen välillä sitä asennetta elämään, että sen jotenkin kuuluisi olla turvallista. Tai että jos se ei siltä vaikuta, joku pitää saada vastuuseen. Puolison vakava ja yllättävä sairastuminen 5 vuotta sitten laittoi itsellä tuon ajatusmaailman ainakin hetkeksi hieman päälaelleen. Ei sillä ole hirveästi merkitystä onko vakuutukset kunnossa, onko syöty terveellisesti tai onko ollut hyvä treenikausi, jos ns. uhka tulee sisältäpäin. Siinä ei auta sikspäkki, hyvä työpaikka tai taloyhtiön hallituksen kokous.
”Sen sijaan nykyisin näkee ahdistavia aidalla erotettuja länttejä, joissa lapset keinuvat varovaisen apaattisina heijastavat turvaliivit päällään. Seurasin jokin aika sitten keinuvia lapsia ja tein huomioita: Yksi pikkutyttö kiikkui vauhdikkaasti ja taitavasti. Hän nousi lennosta seisomaan kiikkulaudalle, kävi takaisin istumaan. Hänen kehonhallintansa oli varmaa, ja hänellä oli hauskaa! Tytön isä katseli vieressä kaikessa rauhassa eikä puuttunut eleelläkään tytön leikkiin. Kuvassa oleva pikkutyttö kieppui hurjia ympyröitä, mutta hänen vierellään kieppuvat lapset tyytyivät varovaiseen liikahteluun. Heidän kehonhallintansa oli huono – eikä heillä ollut lainkaan hauskaa. Pienillä kasvoilla oli vakava ilme. Voin vain arvella, minkälaisia aikuisia heistä kasvaa!”
Mammanpoikia ja Mimosaneitoja | Varpu Tavi | Blogit | Iltalehti.fi.