Kahvakuulan nostajaan vaikuttaa moni asia. Joihinkin asioihin ei voi vaikuttaa lainkaan, joihinkin taas voi paljonkin. On olemassa jopa sellainen sanonta, jossa pyydetään viisautta erottamaan nämä asiat toisistaan. Tässä alla älyttömän hieno kaaviokuva aiheesta, ja alla selitykset.

Kommentoi ja kerro mikä kuviossa mättää tai jos olet jostain samaa mieltä?

Malli on äärimmäisellä tavalla yksinkertaistettu, pointtina se että voi olla hyvä idea katsoa omalta kohdalta omaan treeniin (tai muuhunkin elämään) vaikuttavat asiat, ja niistä keskittyä niihin mihin voi vaikuttaa. En väitä että olisin tässä itse hyvä mutta aihe kiinnostaa.

Klikkaa kuvaa saadaksesi ladattua isomman version.

Vasemmalla siis asiat, joihin ei voi vaikuttaa:

• geenit: ei voi olla ”bradpittinnäköinenfightclubissa”, jos ei ole herran isovanhempia ja vanhempia, joten tämän voi antaa olla
• luonnonilmiöt: ei voi sille mitään, jos myrsky iskee tai jos juna on myöhässä
• muut ihmiset: toisiin voi yrittää vaikuttaa mutta loppujen lopuksi ihmiset tekevät mitä tekevät siitä huolimatta.
• kasvuympäristö: kaikki eivät ole tasavertaisessa asemassa, jotkut kasvavat hirvittävissä olosuhteissa, jotkut turvallisisssa mutta sitä ei pääse valitsemaan minkälaiseen perheeseen tai tilanteeseen syntyy ja missä kasvaa

Keskellä on vuorokausirytmi siksi että esim. työ saattaa vaatia olemaan hereillä tiettyyn aikaan mutta itse voi vaikuttaa ehkä siihen milloin menee nukkumaan tai miten muun päivänsä järjestää. Aika on rajallinen.

Oikealla asiat, joihin nostaja itse voi vaikuttaa:

• tavat ja tottumukset: ihminen valitsee itse tapansa, ne eivät ole kohtalon sanelemia. Tavat ovat sitkeitä mutta niitä voi muuttaa jos tekee töitä ja opettelee uusia tapoja tai muuttaa olemassaolevia. Se ei ole helppoa mutta tehtävissä. Esim. jos nostaminen kärsii tupakoinnista, voi olla hyvä lopettaa tai vähentää sitä tai jos unirytmi kärsii siitä että surffaa internetissä joka yö aamyhteen asti, surffaamisen voi lopettaa tai sitä voi vähentää vaikka puoli yhteen. Tämä kietoutuu tavoitteisiin, eli onko tavoite niin tärkeä että tottumuksia on valmis muuttamaan?
• huomion suuntaaminen: nostaja voi valita mihin suuntaa huomionsa. Esim. päättääkö kohdistaa sen Iltalehden otsikoihin vai laadukkaaseen treenimateriaaliin. Tai kuinka kauan päivittäin suuntaa huomiotaan tiettyihin asioihin.
• tavoitteet: nostaja voi asettaa itselleen tavoitteet harjoitteluun (tai muuhun elämään). Jos tavoite on omasta mielestä mielekäs ja tärkeä, sitä kohti on helpompi pyristellä
• harjoittelun määrä ja sisältö: nostaja valitsee itse miten paljon, miten usein ja millä tavalla harjoittelee. Harjoittelu eli treeni muokkaa meitä SAID -periaatteen mukaan, eli meistä tulee sitä mihin itseämme harjoitamme koska keho ja aivot sopeutuvat tekemiseen.

Kohtalo on myytti mutta toisaalta ihan kaikkeen ei voi vaikuttaa vaikka kuinka yrittäisi. Tämän tasapainon etsiminen voi auttaa treenissä (elämässä?) eteenpäin. Your Brain At Work -kirjassa kerrotaan että ihminen on siitä ainutlaatuinen olento että voi ajatella asioita, eli suunnata huomiotaan tietoisesti mutta voi myös ajatella omaa ajatteluaan, eli voi olla tietoinen siitä että ”nyt ajattelen tuota Iltalehden juttua vaikka pitäisi tehdä ihan muuta”. Emme siis ole ainoastaan viettiemme tai tottumuksiemme ohjaamia eläimiä vaan myös sen lisäksi tietoisia toimijoita, voimme ottaa ohjat käsiimme jos niin päätämme. Eli reflektointi ja ns. tietoisuus on meillä kaikilla olemassa oleva taito, jota voi myös harjoittaa.