Etusivu » Posts tagged 'some'

Tag Archives: some

Yhdistyksen verkkoviestintä digiaikakaudella #viestintä #sosiaalinenmedia #suomisome

Onko digitalisaatio muuttanut yhdistystoimintaa oleellisesti? Miten pienen yhdistyksen verkkoviestintä kannattaa hoitaa pienillä resursseilla? Kannattaako jokaiseen somepalveluun tehdä profiili ja engeizata ihan älyttömästi? Voiko yhdistystä edes pyörittää jos jokaisella puuhahenkilöllä ei ole Klout -pisteet yli 45:n?

Kirjoitukseen kirvoitti Jani Liljan hyvä artikkeli aiheesta SoMe -hype ja jenkkien kopionti sekä verkkokeskustelu Outi Lammin FB -sivuilla. Linkit tuolla ihan alhaalla.

Tulen käyttämään tässä jutussa sekaisin termejä some, sosiaalinen media ja digitaaliset palvelut. Jutusta saattaa tulla pitkä.

Kommentoi ihmeessä jos tämä herättää jotain ajatuksia ja kysymyksiä!

Tilannekatsaus

Sosiaalinen media alkaa olla Suomessa sillä tuttuustasolla, että kaikki julkimot tviittaavat sekä jotkut konsultit puhuvat Somesta kuin se olisi alkuaikojen kahvakuula, tiedättehän, se juttu jota vain tuijottamalla sinun fyysinen kuntosi tulee räjähtämään uusiin mittoihin, siten että naapurisi ei enää tunnista sinua. Kaikki ovat koko ajan Facebookissa ja katsovat youtubea sekä lukevat uutisia netistä älypuhelimilla niin suurella vimmalla että perinteiden media keksii hädissään maksumuureja yms, jotta saisi edes jostain rahaa. Olemme jonkinlaisessa murroksessa. Samalla osa porukasta alkaa tajuta että some:n hypetyksessä on myös paljon ilmaa.

Esimerkkitapaus

Käytän esimerkkinä omaa paikallisyhdistystämme, Hakalanmäen Ryhti ry:tä, hyvinkääläistä kahvakuulaharjoittelun erikoisseuraa, joka tarjoaa korkeatasoista nostamisen opetusta läpi vuoden jo vuodesta 2010 ihan kaikille. Kerron miten me käytämme digitaalisia palveluita ja miksi.

Tärkeät kysymykset ennen digiä

Ennen kuin mennään digiin, on syytä katsastaa että mitä oikein teemme ja miksi ja mitkä ovat tavoitteemme? Mielestäni tämä on ydinkysymys, jonka miettimistä on syytä harjoittaa ennen kuin laittaa blogin pystyyn ja alkaa tuottamaan älyttömästi sisältöä. Someen ”meneminen” on mielestäni oikeastaan aika älytöntä jos omat tavoitteet eivät ole selvillä, paitsi jos puhutaan ihan henk koht käytöstä, jossa on paikkansakin päämäärättömälle seikkailulle.

Toiminnan tarkoitus

Toimintamme perustuu siihen että toimimme paikallisesti, järjestämme ohjattuja treenejä, kisoja ja leirejä Hyvinkäällä sekä teemme yhteistyötä muiden suomalaisten kahvakuulaseurojen kanssa. Jäsenemme ovat käyneet kansanvälisissä kisoissa ja seuraamme lajin kehitystä globaalisti, tietysti nettiä hyväksikäyttäen.

Ydinpointtina on kuitenkin että toiminnan tarkoitus on järjestää fyysisissä tiloissa laadukkaita tapahtumia, jonne ihmiset tulevat ihan oikeasti paikalle ja treenaavat. Emme siis ole puhtaasti digitaalinen yhdistys.

Tarkoitus on tietysti että mahdollisimman moni tietäisi meistä ja toiminnastamme, jotta voisivat tulla kokeilemaan treenaamista.

Tavoitteet

Tavoite on tietysti tehdä maailman parasta kahvakuulaurheilutoimintaa eri tavoilla. Sitä kohti päästään perustyöllä, uusien ihmisten mukaan saamisella, ohjaajien kouluttamisella, yhteistyön tekemisellä parhaiden lajitekijöiden sekä muiden lajien tekijöiden kanssa.

Tavoite ei ole tuottaa mahdollisimman laadukasta sisältöä sosiaaliseen mediaan, tai kerätä mitään tiettyjä seuraajamääriä blogeille tai FB -sivuille.

Ja sitten vihdoin siihen verkkoviestintään

Verkkoviestintää on monenlaista, tässä jutussa keskitytään yhdistyksen ulkoiseen ja sivutaan sisäistä.

Yhdistyksen ulkoinen viestintä

Ulkoisen viestinnän tavoite on kertoa toiminnastamme nykyisille jäsenille, potentiaalisille harrastajille ja myös kaikille suomalaisille kahvakuulaharrastajille. Emme siis halua piilottaa kynttilää vakan alle, vaan jakaa tietoa mahdollisimman laajalle, mahdollisimman pienellä vaivalla.

Kohderyhmämme

Kohderyhmä on periaatteessa kaikki seudulla asuvat yli 13 -vuotiaat ihmiset. Kahvakuulaurheilu ja -harjoittelu on koko kansan laji, jolla on kenen tahansa mahdollista lisätä elämänlaatuaan nykykunnosta huolimatta. Siksi on tärkeää viestiä isolla skaalalla eikä mitään järkeä piilotella toimintaa.

Välineet

Tällä hetkellä meillä on käytössä tukikohtana wordpressin päälle rakennettu sivusto. Sen lisäksi ”omia” välineitä:

  • Facebook -sivu, jonne tulevat blogiartikkelit automaattisesti sekä manuaalisesti laitetut ekstrajutut. Sivua käytetään myös tapahtumien markkinoimiseen. Facebook siksi että siellä nyt vaan on niin paljon suomalaisia ja sillä tavoittaa kohderyhmää hyvin. Osa jäsenistämme tai muutenkaan kohderyhmästä ei kuitenkaan käytä Facebookia lainkaan. Sivulla on tällä hetkellä reilu 300 seuraajaa. Lisäksi usein aktiivit jakavat tämän sivun juttuja eteenpäin omisssa profiileissaan, jolloin potentiaalinen kattaus on isompi.
  • youtube -videot. Meillä ei ole yhdistyksen omaa kanavaa, koska emme tuota säännöllisesti videoita. Niitä kuitenkin on eri jäsenten tileillä, joista olemme linkittäneet videoita blogiin sekä FB -sivulle.
  • Twitter. Tämä on vain blogiartikkeleita automaattisesti toistava tili, hyvin pienellä käytöllä. Seuraajia on jokunen. Linkitän henkilökohtaiselle Twitter -tililleni linkkejä isoihin tapahtumiin silloin tällöin. Seuraajia itselläni on n. 2500, joista toki valtaosa ei ole kohderyhmää mutta koska kahvakuulan nostaminen on koko kansan laji, sitä ei koskaan tiedä kuka tarttuu kahvaan 🙂
  • email -viestit jäsenille tärkeistä tapahtumista. Näillä tavoittaa ne, jotka eivät ole somessa lainkaan

Nämä kaikki ovat hyvin halpoja välineitä mutta jokaisen ylläpito vie aikaa, joka kellään yhdistysaktiivilla ei ole liikaa. Ajatus on kuitenkin että suosituimmissa palveluissa on presenssi, jotta joku voisi sattumaltakin löytää meidät.

Sitten, ”muiden” välineet:

  • kahvakuula.fi -sivujen keskustelufoorumi
  • Girevoy Sport Finland Facebook -ryhmä
  • paikallinen tapahtumakalenteri Hyvinkään sivuilla
  • paikalliset ryhmät FB:ssä, joissa kerrotaan paikallisista tapahtumista
  • paikallislehden kumppani -osasto sekä satunnaiset lehtijutut ihan vanhanaikaisessa printtilehdessä
  • fyysiset ilmoitustaulut, hyvin harvoin
  • lisäksi kirjoitan välillä yhdistyksestä juttuja tähän blogiin
  • muut mahdolliset, joita en nyt muista

Aika paljon kaikkea. Ja koska aikaa on vähän, koen tietynlaisen automatisoinnin hyvänä asiana. Esim. blogiartikkeli menee automaattisesti Facebookiin. Jonkun somekonsultin mielestä tämä voisi olla huono juttu koska silloin päivitys ei ole ”aito” eikä niin engeizaava mutta kyse on käytännöllisyydestä. Meillä ei yksinkertaisesti ole aikaa eikä tahtoa hengata palveluissa liikaa, vaan viedä toimintaa eteenpäin ja kertoa siitä kaikille.

Uusien välineiden käyttöönotto on mennyt tähän asti niin, että joku on omalla tilillään testaillut, todennut hyväksi ja sitten se on otettu käyttöön. Eli näkisin että eri palveluilla kikkailulla, testaamisella ja leikkimisellä on paikkansa ja se on tärkeää mutta se ei ole ydintoimintaa sinänsä. Näiden testien tuloksena olen esim. nyt juuri sitä mieltä että Google+ -sivun virittäminen yhdistyksellemme ei ole vaivan arvoista tällä hetkellä, koska tuntuu että palvelussa ei ole ainakaan suomalaisia aiheesta kiinnostuneita, sekä sinnepäin automatisointi on hankalaa.

Sisäinen viestintä

En mene tähän kovinkaan pitkälle. Jos jotain haluaa tiivistää niin voisi sanoa että Google Drive on kätevä. Kaikki palaverimuistiot, työlistat kisajärjestelyihin liittyen yms laitetaan sinne, jotta kaikilla osallisilla on koko ajan ajantasainen näkymä siihen mitä on sovittu, eikä tarvitse lähetellä jotain sähköpostiliitteitä.

Yhteenvetoa

Mielestäni yhdistyksen kannattaa ehdottomasti ”mennä someen”, koska kohderyhmää on laajasti tavoitettavissa myös sen oman paikallisen piirin ulkopuolella. Yksi iso puute mielestäni yleistäen suomalaisten yhdistysten verkkopresenssissä on että tietoa on yksinkertaisesti vaikea löytää yhtään mistään. Kynttilät ja vakatkin ovat usein piilossa, vaikka nettisivut olisivat olemassa. Tämä on väärin koska yhdistykset tekevät paikallisesti ja kansallisesti arvokasta työtä eikä sitä ole mitään syytä piilotella!

MUTTA, mielestäni ei kannata vain luoda tilejä joka suuntaan, vaan miettiä että miten ne palvelevat oman toiminnan tavoitteita.

Alla vielä kuva, jossa näitä samoja juttuja. Kuvan alla pari linkkiä.

 

 

Lue lisää some -hypetyksestä:

http://www.cliente.fi/2013/08/27/tata-et-kuullut-some-konsultin-suusta/

Outi Lammin FB -sivu, jossa terveen järjen vinkkejä aiheeseen liittyen

https://www.facebook.com/outilammi.biz?fref=ts

Seuramme sivustoja:

http://ryhtikahvakuula.net

http://facebook.com/ryhtikahvakuula

Postaus nro. 1999 – SoMe – järkyttävä potentiaali, miksi sitä ei hyödynnetä?

On maailman helpointa perustaa blogi ja tehdä sen kautta määrätietoista lajitietoisuutta levittävää oman näköistä mediaa. Voi vaikka haastatella videonkin kautta porukkaa superhelposti. Ei tarvitse odottaa että ns. valtamedia tulee ja tekee jutun omasta pienestä lajista.

Kysy kahvakuulaurheilusta:

EDIT: tämä on postaus numero 1999. Huh! Seuraava on siis nro 2000. Sen aiheena on kahvakuulaurheilu ja haastateltavana ihan oikea kahvakuulaurheilija! Jos haluat kysyä kahvakuulaurheilusta, nyt on tilaisuutesi. Laita kysymyksesi tänne:

https://www.facebook.com/TotuusLoytyyRaudasta/posts/369996979780396

 

Miksi tätä potentiaalia hyödynnetään niin vähän? Onko tämä jotain suomalaista epäluuloisuutta, vai johtuuko siitä että meitä vaan on tällä kielialueella niin vähän? Toteutuuko 1-9-90 -sääntö, eli yksi tuottaa, 9 kommentoi ja 90 lukee? Mitä me oikein odotellaan? Että joku ”antaa luvan”? Luullaanko että pitää olla joku gurustatus ennen kuin voi kirjoittaa tai tuottaa videota?

Esim: Miten tehdä videohaastattelu

Photo 16.3.2013 7.54.36

Pitäisikö asiantuntijan olla avoin?

Asiantuntijan pitää tänä päivänä olla avoin ollakseen uskottava. Ei voi enää piiloutua norsunluutorniin ja heiteillä sieltä viisaita alamaisilleen vaan pitää olla tietyllä tavalla tavoitettavissa. Tai ainakin näin uskon. Uskon myös että esim. Pekka Puskaa vastaan kohdistuva viha johtuu osittain siitä että suhtautuminen auktoriteetteihin on vaativampaa kuin ennen, eikä enää jakseta kuunnella ylimielisiä lausuntoja, jotka ennen olivat arkipäivää vaan halutaan että expertti tulee samalle tasolle juttelemaan. Uskon että sama pätee liikunta-asiantuntijoihinkin. Esimerkillä johtajia tarvitaan jakamaan tekemisiään, jotta muut saisivat intoa ja tietoakin oman tekemisen tueksi.

Mitä tekee kahvakuula-asiantuntija?

Kaiken tekstin alla pari tekstiä, joissa pohditaan eri kulmista asiantuntijoiden roolia verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Mietin asiaa kahvakuulatreenin näkökulmasta. Kuka on kahvakuula-asiantuntija tai GS-asiantuntija? Voiko sellaiseksi julistautua, vai pitääkö asema ansaita jotenkin? Samaa voi kysyä muidenkin treenijuttujen näkökulmasta, on voimatreeniasiantuntijoita ja vaikka mitä.

En tiedä vastauksia noihin kysymyksiin. Tämä ei ole myöskään ole varsinainen asiantuntijablogi, sillä lähtökohta oli liian päiväkirjamainen ja blogi onkin täynnä aika sekavaa sillisalaattia.

Olen silti hankkinut kahvakuulista ja varsinkin kahvakuulaurheilusta paljon ensi käden tietoa osallistumalla kisoihin ja tapaamalla kaikki mahdolliset alan gurut mitä on vastaan tullut. Eli asiaa on tullut tutuksi ja olen huomannut että tuolla liikuntaympyröissä pyörii yllättävän paljon alastomia keisareita 🙂

Silti, millään tiedolla ei ole sinänsä merkitystä, jos sitä ei vie jollain tavalla eteenpäin, uskon. Mitä hyötyä minun olisi tietää joku salainen räkkiasennon tekniikka, jos en opettaisi sitä kursseilla tai treeneissä? (en tiedä mitään salaista räkkitekniikkaa)

Kahvakuulan nostaminen on periaatteessa hyvin simppeliä, eikä tarvitse olla jediritari tai liikuntatieteen tohtori sitä ymmärtääkseen. Silti, on paljon liikunnan asiantuntijoitakin, joille treenimuodon periaatteet ovat mysteeri. Ja miksi näin on, on minulle täysi mysteeri 🙂 Liikunnassa ei sinänsä ole mitään salaisuuksia muutenkaan, kaikki liikkeet on keksitty jo satoja tai tuhansia vuosia sitten, me vain keksimme asioille uusia nimiä.

Asiantuntijan tunnistaa … mistä?

Seuraan itse aika aktiivisesti mitä ns. oman alani eli kahvakuulaurheilun, kahvakuulaharjoittelun ja muutenkin wellnes -piirien ihmiset kirjoittavat ja julkaisevat verkossa. Löytyy ihan pelkkää markkinointituubaa, eli sitä kuinka kerrotaan mitä kaikkea kivaa firma tuottaa jokaisessa sivulauseessa. Sitten on hyvinkin henkilökohtaista ja ihmisläheistä tuotantoa, josta itse pidän sillä se vähentää paljon sitä norsunluutorniefektiä. Sitten on ihan suorasukaisesti asiaan menemistä eli treeniohjeita. Pidän itse uskottavina sellaisia henkilöitä, joilla on ihan käytännön kokemusta saarnaamastaan aiheesta, ihan pelkkä teoria ei oikein sytytä vaikka voikin olla ihan mielenkiintoista. Pahinta on sellainen, kun ei ole mitään tietoa tai kokemusta mutta sitäkin enemmän röyhkeyttä.

Itselläni on ollut kaikenlaista materiaalia, johtuen siitä että kuulaohjaus ja -kisaaminen on minulle harrastus, eikä minun ole tarvinnut rakentaa tietoisesti mitään tiettyä brändiä vaan olen saanut puuhastella vapaasti mitä tahansa. Silti, kaikesta tästä kirjoittelusta ja videoiden julkaisemisesta on ollut paljon ihan konkreettistakin hyötyä, esim. monet ovat löytäneet treeneihin tai kursseille tätä kautta. Paras palkkio on se kun on kuullut jonkun innostuneen lajista tätä kautta.

Taka-ajatukset

Yleensä seuraamillani hahmoilla on joku agenda, jota he ajavat, joko suoraan tai peitellysti. Niitä voivat olla oman firman tai palveluiden mainostaminen tai joku vastaava propaganda. Itselläni on ollut tämän blogin taustalla seuraavat agendat, ainakin. En välttämättä muista kaikkia:

  • GS lajina ihmisten tietoisuuteen kaikin keinoin
  • ihmisten innostaminen kilpailemaan lajissa
  • kahvakuulaharjoittelun perusliikkeiden (heiluri, tempaus, työntö) pitää olla osa fyysistä yleissivistystä kuten etunojapunnerrus, penkki, leuat tms
  • kukaan ei tarvitse härveleitä, soseita, saleja, brändejä tai trikoita ollakseen hyvässä kunnossa
  • kisatapahtumien ja -kurssien mainostaminen
Siinä lisää lukemista:

http://www.slideshare.net/JanneHuovila/sosiaalinen-media-asiantuntijan-tykaluna-9557402

http://www.kokonaisvaltainenkirjoittaminen.fi/2010/09/01/mita-hyotya-bloggaamisesta-on/

http://www.slideshare.net/perttutolvanen/sosiaalisen-median-koulutus-15122011-asiantuntija-verkossa

http://www.tiede.fi/blog/2010/12/02/auktoriteettiuskosta-asiantuntijavihaan/

http://www.alasilta.fi/blogi/asiantuntija-bloggaa-tyylillään

Kuva: Flickr / phauly

Sinä et ole statuspäivityksesi

Tämä on kahvakuulaharrastajille ja -kisaajille, jotka julkaisette jotain itsestänne blogeissa, wikeissä, Facebookissa, Twitterissa, foorumeilla jne. Tai niillekin jotka eivät edes harkitse moista.

Moni mieltää ns. sosiaalisen median asiaksi, jossa kirjoitetaan ainoastaan viiltävää syväanalyysia ajankohtaisista asioista kaikelle kansalle tyyliin: ”ei helvetti mikä krapula, miksi menin juomaan sen kaiken?” tai ”osta mun tuote, osta mun tuote, koska se on hyvä, osta osta osta!”.

Väärin.

Tuija Aalto on ilmaissut asiaa netti-identiteetistä paremmin kuin koskaan pystyisin. Tuolla alla linkki selkeään malliin, johon voi peilata omaa netinkäyttöään ja miettiä sitten mitä sillä haluaa saavuttaa ja palveleeko se vai ei. Kyse on tietoisesta ja joskus tavoitteellisestakin toiminnasta.Ihan kuten treenissäkin: kahvakuula itsessään ei tee sinulle mitään, se on vain väline.

Esim. mulla on blogin ja foorumiviestittelyn takana parikin juttua:

  • haluan tutustua muihin harrastajiin ja oppia muilta
  • haluan levittää lajitietoisuutta ja edistää tiedonkulkua
  • haluan aivopestä mahdollisimman monia kokeilemaan kisaamista, koska se on älyttömän kivaa 🙂
  • haluan oppia kirjoittamaan hyviä blogitekstejä ja muutenkin näiden välineiden käyttöä, koska se on mielenkiintoista

Nämä johtavat siihen että kirjoitan toki omana persoonanani mutta en ns. jaa ihan jokaista henkilökohtaista asiaa verkkoon. Ja, silti olen tutustunut verkon avulla moneen harrastajaan ja samoista asioista kiinnostuneeseen, ja oppinut paljon. Verkko ei korvaa facetofacea eikä se ole ideakaan, vaan että sitä omaa tuttua piiriä laajentamalla voi päästä ihan uuden tiedon ja ihmisten lähteille, josta voi seurata vaikka mitä hyvää.

Katsokaa tuolta se Tuija Aallon artikkeli aiheeseen liittyen:

http://tuhatsanaa.net/ammatillinen_verkkoidentiteetti_perustetaan_profiili_kerrallaan

Joukkoälyä ja parveilua

Seuraan aktiivisesti Suomen ns. SoMe -aktiivien kuten Anne Rongaksen ja Tuija Aallon tekemisiä sosiaalisen netinkäytön ja kaiken tämän monimutkaisuuden hyödyntämisen parissa. Nyt on menossa mm. Vertaisaika -niminen projekti, josta infoa täällä: http://opeblogi.blogspot.com/2011/06/vertaisaika-yhdessa-tehty-netitse.html

Aihe on kiinnostava mielestäni monenkin asian takia. Ensinnäkin, verkon avulla on mahdollista lyödä viisaita (tai tyhmiä) päitä yhteen isolla mittakaavalla, ja löytää samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä maantieteellisistä rajoista välittämättä. Toiseksi, meriitit ansaitaan tekemällä, ei poseeraamalla. Jokainen on periaatteessa samoissa lähtökuopissa rakentamaan vaikka mitä yhteisöjä tai tuotoksia ilmaiseksi tai hyvin halvalla.

Vertaistekemisestä yksi hyvä esimerkki on Suomi-GS eli suomalainen kahvakuulaurheilu. Sen alkutaipaleista edellisessä postauksessa nostalgiapätkäkin. Vertaistekemistä se on oleellisesti, koska

  • kaikki toiminta pyörii useiden ihmisten tekemän työn varassa, kukaan ei pyöritä lajia yksin
  • ihmiset kokoontuvat satunnaisesti parviksi, ja tekevät jonkun asian hyvinkin tehokkaasti. Esimerkkinä tästä on kahvakuula.fi -sivuston ilmainen Aloittelijan opas, jota tehtiin porukalla intensiivisesti pieni ajanjakso vuonna 2008, ja jota on sen jälkeen käyty lataamassa tai katsomassa melkein 200 000 kertaa. Siinä oli mukana ihmisiä ympäri Suomea, osan nimi löytyy tekijäluettelosta ja osa ei edes halunnut mainintaa sinne. Opas ei tietenkään ole täydellinen mutta se on ollut hyvä aloituspaikka monelle harrastajalle.
  • nostajat tukevat toisiaan alkutaipaleella ja muutenkin keskustelufoorumilla. Löytyy treenipäiväkirjoja monen vuoden ajalta, on mahdollista ladata video omasta tekniikasta kommentoitavaksi jne
  • kenen tahansa lajimeriitit ja tulokset voi tarkistaa vaikka heti osoitteesta kahvakuulakisat.info.
Se on iso asia että eri seurojen edustajat jakavat treenikokemuksia ja treenaavat välillä ristiin. Uskon idealistisesti että asioiden jakamisella ja tiedon monipuolisella koostamisella päästään lajin kanssa vielä pitkälle. Vanhan koulun kyräilyihin tai tiedon panttaamiseen ei pitäisi olla varaa näinä aikoina.
Lisää voi tehdä. Ehkä me näemme vielä piankin Skypen välityksellä tehtävää etävalmennusta? Tekniikka on jo olemassa, ei maksa mitään, joten menoksi vaan! Jotenkin yleisesti tapahtumista tiedottamista voisi varmasti parantaa, siten että koko Suomen tapahtumat olisivat näppärästi näkyvillä.

SoMe ja henkilöbrändäys

Anjan blogista intoutuneena ajattelin paljastaa salaisen SoMe -strategiani. Linkki Anjan tekstiin tässä:

http://kemikaalikimara.blogspot.com/2011/04/somepohdintaa-ja-superkirja-arvonta.html

Olen WYSIWYG -metodin kannattaja. Se on lyhenne sanoista What You See Is What You Get, eli saat sitä mitä näet tai jotain sinnepäin. Olen todella kiinnostunut SoMe:sta eli sosiaalisesta mediasta, ja harrastanut sitä kai jo vuodesta 2000. Lasken siis foorumit tähän samaan kastiin, SoMe on minulle tekninen alusta kommunikoida suoraan laajojen verkostojen kanssa yhteisten kiinnostusten ympärillä. Tai jotain sellaista. Kuitenkin, kyse on mielestäni ihmisten välisistä yhteyksistä, joita kaikki kivat teknologiat mahdollistavat.

Oma henkilöbrändäykseni perustuu sille ajatukselle että sitä ei ole. Kun ihminen bloggaa, facebookkaa, foorumoi tai twiittaa, hänestä piirtyy jonkinlainen kuva. Se ei välttämättä kerro koko totuutta mutta siitä saa ideaa siitä mitä tämä henkilö arvostaa, mistä on kiinnostunut, mitä yrittää tyrkyttää muille ja mistä asioista tämä tietää. Haluttu brändi voi olla vaikka ”huippuasiantuntija omalla alallaan” mutta jos käyttäytyminen on enemmän tyyliä ”itserakas aivoton spämmääjä”, en usko että homma toimii. 🙂 Uskon siis että teot eli blogin tapauksessa julkaisut määräävät loppujen lopuksi enemmän kuin sanat ja mielikuvat.

En tiedä tarkalleen minkälainen kuva minusta välittyy esim. tämän blogin kautta mutta en mieti sitä toisaalta ja vaikka miettisinkin niin en saisi totuutta kai koskaan tietää 🙂 Tai no tietysti mietin sitä, miksi ottaisin asian muuten esille! Joka tapauksessa, kirjoitan tätä pohjimmiltaan siksi että haluan kommunikoida ihmisten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita saman kaltaisista asioista. Eli mun tapauksessa kahvakuulatreenistä, girevoy sport:sta ja sosiaalisesta mediasta.

No, joka tapauksessa, tässä se ”strategiani”:

Käytän tätä blogia ikäänkuin tukikohtana, jonne kirjoittelen kaikki avautumiset. Minulla on tätä blogia varten Facebookissa sivu, jonne nämä samat jutut linkittyvät automaattisesti RSS Graffiti -nimisellä sovelluksella.

Sivu on täällä:

https://www.facebook.com/markskahvakuula

Jos haluat saada viestejä Facebook -uutisvirtaasi tästä blogista, voit ”tykätä” tuosta sivusta. Ja, jos tekstit rupeavat ärsyttämään, voi lopettaa ”tykkäämisen”. Ajatuksena siis se että en halua linkittää näitä tekstejä varsinaiseen Facebook -profiiliini (https://www.facebook.com/markosuomi), koska en halua tyrkyttää niitä kaikille FB -kontakteille. Tuolla tavalla kukin voi tilata kiinnostuksensa mukaan mitä haluaa, ihan kuten ihan perus RSS -tilauskin. En sitten tiedä onko tämä hyvä tai paras tapa mutta minulle se toimii.

Käytän myös twitteriä, ja sinnekin menee blogista päivitykset TwitterFeed -sovelluksella. Twitter -tili on täällä: https://twitter.com/#!/markosuomi

Tämä kaikki virittely on hauskaa leikittelyä. Minusta on hauska kokeilla uusia työkaluja ja nähdä mitä niistä saa irti. Itse olen saanut paljonkin, tutustunut ihmisiin ja päässyt tekemään vaikka mitä erikoisia juttuja kahvakuuliin liittyen näiden ihmisten kanssa. Ja todella moni asia on alkanut tämän blogin kautta. Teknologia sinänsä on sivuseikka, pääasia on kuitenkin törmätä ajatuksiin ja ihmisiin. Alunperin kun tätä ajattelin että ihan  naurettavaa touhua kirjoitella treeneistään ja mietteistään tälla tavalla avoimesti nettiin mutta ihan mukavaa tämä on ollut, ja opettavaistakin. Voin suositella.

Kaikki irti netistä

Tässä mielestäni inspiroiva video nettivideon voimasta ja mahdollisuuksista:

http://www.ted.com/talks/chris_anderson_how_web_video_powers_global_innovation.html

Sen innoittamana väsäsin pikaisesti kahvakuula.fi -sivuille koostepaikan suomalaiselle kahvakuulamateriaalille:

http://kahvakuula.fi/nostajien-media/

Idea: tiedon (ja treenin, ennätysten, elämysten) jakaminen innoittaa muita kokeilemaan samaa ja tekemään paremmin. Siispä, jakaminen nostaa tasoa ja tekee treenistä mielekkäämpää moninkertaisesti. Aika vähän on vielä suomalaista kahvakuulavideota netissä mutta eiköhän sitä ala tulemaan lisää kun joka naamalla on välineet kohdallaan. Toivottavasti joku innostuu jopa videobloggaamaan aiheeseen liittyen.

Valoa gireviikeille, jotka pimeissä autotalleissa nostavat! 🙂

 

Kettlebells, girevoy sport and social media

Kettlebells are metal balls with handles and their history traces back at least 300 years. They got back to the mainstream fitness culture slowly something like 10 years ago but it was not until the rise of youtube that the phenomenom really took off. Probably because only then you could actually see what the hell people were talking about when they said ”swing that weight, baby!”. Of course you could buy DVDs and books from web stores but with youtube it was all free and instant to you screen. I think the main reason is that a lot of people had got used to so called standard weight training, which means that you flex one muscle to move a weigtht. That’s easy to illustrate by a drawing or text, but a snatch or swing has more 3D elements or so to speak. Many muscle groups must work together to achieve something.

Also, many people train with kettlebells at their homes, so a virtual group of likeminded lifters cannot necessarily be found just going to the local gym. It’s more likely that the local gym uses the bells only for geroup training sessions or no one there really knows what to do with them. It’s even more likely that this happens if you’re into Girevoy Sport, the sport of competitive kettlebell lifting. So, the internet and social media helps the trainee to find tips and information on kettlebell training and even about events, competitions etc. It may seem unimportant but I’ve found lots of motivation to my own training when finding others who like the same stuff.

I think it’s a cool thing, we (kettlebell lifters around the world), lift at our garages or yards and then write it up to blogs, twitter, facebook and can see that others do the same things. We can arrange virtual competitions like the Cross World Girevoy Sport event and challenge others. All of this would have been impossible ten years ago. If you try to find info on Girevoy Sport or kettlebells from your local library, newspapers or bookstore, you’re pretty much out of luck. But, go to social media sites and you can discuss with or follow some pretty advanced lifters like Catherine Imes and Valentin Ergorov.

Try these twitter searches and try to find other kettlebell enthusiasts:

http://search.twitter.com/search?q=kettlebell

http://search.twitter.com/search?q=girevoy

http://search.twitter.com/search?q=kahvakuula (kettlebell in finnish)

Try the same searches in youtube, flickr, friendfeed and facebook and see what you can find!

%d bloggers like this: