Etusivu » Posts tagged 'gs'

Tag Archives: gs

Kahvakuulaurheilusta ja kestävyydestä, Harren sanoin

Olethan lukenut Dietrich Harren kirjan Urheiluvalmennus? Vaikka olisitkin, lainaan tähän silti Harrelta kestävyysharjoittelusta ja kahvakuulaurheilusta.

Ihan aluksi, kahvakuulaurheilu on laji, jossa kisatilanteessa nostetaan kuulia pään päälle 10min putkeen. Kyseessä on siis Harren määritelmän mukaan keskipitkä kestävyys.

Ensin yleisesti mitä kestävyys on:

Urheilussa kestävyydellä tarkoitetaan urheilijan kykyä vastustaa väsymystä.

Miten monipuoliset asiat kestävyyteen vaikuttavatkaan:

Kestävyyden taso on riippuvainen ennen kaikkea sydän- ja verenkiertojärjestelmän, aineenvaihdunnan ja hermoston toiminnan tehokkuudesta sekä eri elinten ja järjestelmien välisestä koordinaatiosta. Tärkeä merkitys on kaikkien elintoimintojen taloudellistamisella.

Mutta, pelkkä fysiikka ei riitä, vaan tarvitaan hyvää tekniikkaa jonka koordinaatio mahdollistaa sekä henkistä vääntöä:

Lisäksi kestävyyden laatuun vaikuttavat liikekoordinaation taso ja psyykkiset tekijät, erityisesti tahdonvoima.

Kahvakuulaurheilu on hyvin paljon myös tahtolaji. Tahto tulee peliin siinä vaiheessa, kun ollaan jo väsyneitä ja pienet äänet päässä sanovat että laske jo kuulat alas, eikö tämä jo riitä. Niillä hetkillä mitataan ihmisen tahtoa tosissaan. Kaikki kilpailleet tuntevat ja tietävät tämän nahoissaan ja osaavat eläytyä.

Sitten, kahvakuulaurheilusta eli keskipitkän kestävyyden vaatimuksista:

Keskipitkää kestävyyttä tarvitaan matkalla, jonka kulkemiseen urheilijalla kuluu 2-11 minuuttia. Suoritus vaatii sekä aerobisen että anaerobisen kapasiteetin täydellistä käyttämistä. Keskipitkän ajan kestävyyteen vaikuttaa useimmissa lajeissa olennaisesti voima- ja nopeuskestävyyden taso, koska kilpailusuorituksessa on tärkeintä koko matkan ajan voittaa yhä toistuvia, suhteellisen voimakkaita liikevastuksia.

Sitten tahdonvoimasta taas:

Tahdonjännitysvoima sisältää kaikki ne ihmisen tahdonalaiset ominaisuudet, jotka auttavat urheilijaa voittamaan sisäiset ja ulkoiset vaikeudet ja esteet siten, että hänen rasitusvalmiutensa ja kykynsä käyttää tahdonvoimaansa ovat suhteellisen vakaat.

Ja vieläkin:

Lisäksi harjoittelussa on kehitettävä psyykkistä kestävyyttä, pitkäjäinteisyyttä (tahdonvoimaa), itsehillintää, itseluottamusta, kovuutta yms., jotka vaikuttavat huomattavasti taktikointikykyyn.

Kuka esim. pystyy siihen että tietoisesti muuttaa tahtia ja/tai suoritustekniikkaa kesken kisanoston tietyssä kohdassa? Tai pystyy kuuntelemaan valmentajan ohjeita ja tekemään muutoksia niiden mukaan. Se ei ole todellakaan helppoa ja vaatii sitä että pään kestävyys on treenattu sekin.

Sitten Harre puhuu siitä kuinka intervalliharjoittelua on muunkinlaista kuin erittäin lyhyistä todella intensiivisistä pätkistä. Esim. kahvakuulaurheiluun sopii mainiosti keskipitkä intervallimenetelmä:

Keskipitkä intervallimenetelmä: yksittäiset kuormitukset kestävät 2 – 8min.

Kirjassa on paljon muutakin, kannattaa lukea. Tämä kestävyys/tahdonvoima-asia tuli mieleen kun näin kahvakuulafoorumilla Ilya Tashlanovin (suuresti ihailemani venäläinen nostaja) 150 työntöä 2x32kg kuulilla. Upeaa tiukkaa tekniikkaa koko 10min.

Katsokaa tuota videota alla ja miettikää mitä kaikkia ”ominaisuuksia” ihmiseltä vaaditaan. Ja minkälainen kokonaisuus ihmisen pitää olla että pystyy tuohon. Huom. kaveri painaa alle 73kg. Ilmeestä näkee ettei tuo mitään helppoa ole.

Tuossa sama kaveri tempaa 24kg:ta 200 kertaa.

Virallinen GS-Mentori -Verkosto

Eveliina heitti kahvakuulafoorumilla tärkeän asian ilmoille: että on käytettävissä jos joku haluaa kysyä jotain GS:ään eli kahvakuulaurheiluun liittyen. Hyvä juttu siksi että joskus, joku voi itsekseen miettiä jotain asiaa eikä kehtaa kysyä kokeneemmilta. Itse olen jostain syystä kysellyt aina aika suoraan lajin ”guruilta” ja usemmiten saanut todella hyödyllisiä ja avuliaita vastauksia. Ja jos guru ei alennu vastaamaan aloittelijalle niin ei se ole mikään oikea guru 🙂

Eli, ilmoitan nyt tässä virallisesti että minulta saa myös kysyä lajiin liittyen mitä tahansa, ja millä kontaktivälineellä tahansa (email, Skype, FB, puhelin). Jopa ihan kasvotusten vaikkapa Ryhdin treeneissä. 🙂 (huom: en todellakaan takaa että tiedän kaikkiin vastauksen)

Wikipedia muuten sanoo guruista seuraavaa, eli loppujen lopuksi kyseessä on juuri mentoritoiminta 🙂

”Sanan varsinainen merkitys tulee tavuista gu, joka tarkoittaa varjoa ja samalla henkistä sekä älyllistä tiedon puutetta (Avidya), sekä ru, joka tarkoittaa hälventämistä taikka hajottamista. Näin ollen guru ymmärretään hyvin usein väärin, koska sillä viitataan osaamiseen ja tietoon. Todellinen guru neuvoo ja opastaa heitä, jotka tietävät vähemmän.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Guru

Eräs kollegani on sanonut, että jos tietoa panttaa eikä sitä jaa muille, sillä tiedolla ei tee yhtään mitään. Olen aika pitkälle samaa mieltä, ainakin tällaisen asian kuten GS suhteen. Siksihän meillä on sosiaalisia teknologioita, että sitä tietoa saadaan jaettua mahdollisimman tehokkaasti.

Girevoy Sport:n hitaus

Olen harjoitellut GS –lajia nyt reilu kolme vuotta. Ajatukseni lajin luonteesta ovat muuttuneet aika paljonkin alusta, jolloin olin sitä mieltä että kova tulos on vain pinnistyksestä kiinni. Alkuun koko touhu näytti omituiselta, eikä istunut oikein siihen mitä ymmärsin painoharjoittelusta. Sillä olin tottunut että tehdään jotain liikettä 3 x 8-12 tai 5-6 tai 15-20 mutta ei nyt koskaan ainakaan yli sataa toistoa tai useaa minuuttia.

Ajatusvirheeni olikin verrata GS:ää suoraan voimaharjoitteluun, mikä ehkä johtui siitä että ensikosketukseni kuuliin oli Pavelin materiaali. Tosin, sielläkin sanottiin että tempauksia voi tehdä satoja mutta jotenkin onnistuin ohittamaan tuon asian 🙂 Ehkä osuvampi vertaus olisi ollut verrata GS:ää soutuun, jossa mennään jokin matka eikä mikään tietty määrä vetomäärä?

Toisaalta, nytkin jos teen 12kg:lla tempauksia, kokemus on kevyen kävelyn tuntuista, verrattuna siihen että teen 32kg:lla, jolloin mun kohdalla on kyse voimaharjoittelusta tai ainakin sinnepäin. En tiedä onko sitten edes mielekästä miettiä minkään tiukan rajan tai lokeron mukaisesti tuota koko lajia, kuitenkin kyse on siitä että tehdään paljon toistoja ja käytetään tarpeeksi voimaa että saadaan paino(t) liikkumaan.

Se mitä olen saanut irti GS:stä on jonkinlainen sekoitus voimaa ja kestävyyttä, ei puhdasta kumpaakaan ääripäätä. Se on kuin ojankaivuuta tai lumitöitä tai halonhakkuuta, eli fyysistä työtä. Ei ole kovinkaan mielekästä eritellä mitä kaikkia lihaksia tarvitsee jännittää saadakseen lumikolan liikkeelle, vaan silloin on tärkeintä että kola liikkuu ja lumi siirtyy. Samoin ajattelen kuulastakin kun treenaan lajia. Haluan pitää kuulan kehoni avulla liikkeessä tarvittavan määrän aikaa tai kiloja.

1.1. tehty 2009 toistoa opetti tai muistutti siitäkin, että vaikka periaatteessa minulla on jonkinlainen tekniikka työnnössä, sekin elää aika voimakkaasti väsymisen asteiden mukaan. Välillä käytin enemmän jalkoja, välillä vähemmän, välillä enemmän pohkeita jne. Idea oli kuitenkin aina saada kuula nousemaan tarpeeksi, että pääsen sen alle. Samaan olen törmännyt kamppailussa, kun tarkoitus on potkaista, silloin ajattelen vain määränpäätä ja sitä kuinka sääriluu osuu kohteeseen, en sitä millä lihaksella liikutan mitäkin osaa kehosta.

Silti, tuo 2009 ei olisi ollut mahdollinen ilman kohtuullista tekniikkaa, jota olen hionut enemmän ja vähemmän määrätietoisesti kokonaisena ja osissa tuon kolme vuotta. Huomaan koko ajan löytäväni kahdesta perusliikkeestä eli tempauksesta ja työnnöstä paljon uusia asioita, samoin kuin kehon käytöstä niitä tehdessä. En tiedä tuleeko tekniikka koskaan varsinaisesti valmiiksi mutta opettelu on kivaa.

%d bloggers like this: