Olethan lukenut Dietrich Harren kirjan Urheiluvalmennus? Vaikka olisitkin, lainaan tähän silti Harrelta kestävyysharjoittelusta ja kahvakuulaurheilusta.

Ihan aluksi, kahvakuulaurheilu on laji, jossa kisatilanteessa nostetaan kuulia pään päälle 10min putkeen. Kyseessä on siis Harren määritelmän mukaan keskipitkä kestävyys.

Ensin yleisesti mitä kestävyys on:

Urheilussa kestävyydellä tarkoitetaan urheilijan kykyä vastustaa väsymystä.

Miten monipuoliset asiat kestävyyteen vaikuttavatkaan:

Kestävyyden taso on riippuvainen ennen kaikkea sydän- ja verenkiertojärjestelmän, aineenvaihdunnan ja hermoston toiminnan tehokkuudesta sekä eri elinten ja järjestelmien välisestä koordinaatiosta. Tärkeä merkitys on kaikkien elintoimintojen taloudellistamisella.

Mutta, pelkkä fysiikka ei riitä, vaan tarvitaan hyvää tekniikkaa jonka koordinaatio mahdollistaa sekä henkistä vääntöä:

Lisäksi kestävyyden laatuun vaikuttavat liikekoordinaation taso ja psyykkiset tekijät, erityisesti tahdonvoima.

Kahvakuulaurheilu on hyvin paljon myös tahtolaji. Tahto tulee peliin siinä vaiheessa, kun ollaan jo väsyneitä ja pienet äänet päässä sanovat että laske jo kuulat alas, eikö tämä jo riitä. Niillä hetkillä mitataan ihmisen tahtoa tosissaan. Kaikki kilpailleet tuntevat ja tietävät tämän nahoissaan ja osaavat eläytyä.

Sitten, kahvakuulaurheilusta eli keskipitkän kestävyyden vaatimuksista:

Keskipitkää kestävyyttä tarvitaan matkalla, jonka kulkemiseen urheilijalla kuluu 2-11 minuuttia. Suoritus vaatii sekä aerobisen että anaerobisen kapasiteetin täydellistä käyttämistä. Keskipitkän ajan kestävyyteen vaikuttaa useimmissa lajeissa olennaisesti voima- ja nopeuskestävyyden taso, koska kilpailusuorituksessa on tärkeintä koko matkan ajan voittaa yhä toistuvia, suhteellisen voimakkaita liikevastuksia.

Sitten tahdonvoimasta taas:

Tahdonjännitysvoima sisältää kaikki ne ihmisen tahdonalaiset ominaisuudet, jotka auttavat urheilijaa voittamaan sisäiset ja ulkoiset vaikeudet ja esteet siten, että hänen rasitusvalmiutensa ja kykynsä käyttää tahdonvoimaansa ovat suhteellisen vakaat.

Ja vieläkin:

Lisäksi harjoittelussa on kehitettävä psyykkistä kestävyyttä, pitkäjäinteisyyttä (tahdonvoimaa), itsehillintää, itseluottamusta, kovuutta yms., jotka vaikuttavat huomattavasti taktikointikykyyn.

Kuka esim. pystyy siihen että tietoisesti muuttaa tahtia ja/tai suoritustekniikkaa kesken kisanoston tietyssä kohdassa? Tai pystyy kuuntelemaan valmentajan ohjeita ja tekemään muutoksia niiden mukaan. Se ei ole todellakaan helppoa ja vaatii sitä että pään kestävyys on treenattu sekin.

Sitten Harre puhuu siitä kuinka intervalliharjoittelua on muunkinlaista kuin erittäin lyhyistä todella intensiivisistä pätkistä. Esim. kahvakuulaurheiluun sopii mainiosti keskipitkä intervallimenetelmä:

Keskipitkä intervallimenetelmä: yksittäiset kuormitukset kestävät 2 – 8min.

Kirjassa on paljon muutakin, kannattaa lukea. Tämä kestävyys/tahdonvoima-asia tuli mieleen kun näin kahvakuulafoorumilla Ilya Tashlanovin (suuresti ihailemani venäläinen nostaja) 150 työntöä 2x32kg kuulilla. Upeaa tiukkaa tekniikkaa koko 10min.

Katsokaa tuota videota alla ja miettikää mitä kaikkia ”ominaisuuksia” ihmiseltä vaaditaan. Ja minkälainen kokonaisuus ihmisen pitää olla että pystyy tuohon. Huom. kaveri painaa alle 73kg. Ilmeestä näkee ettei tuo mitään helppoa ole.

Tuossa sama kaveri tempaa 24kg:ta 200 kertaa.