Etusivu » Posts tagged 'blogit'
Tag Archives: blogit
2013 – blogit ja foorumit ovat kuolleet mutta tärkeämpiä kuin koskaan
”Kukaan ei kirjoittele foorumeille, kaikki on Facebookissa. Kuka niitä blogeja jaksaa enää ylläpitää kun on paljon helpompi tviitata.” jne jne jne. Tuossa on osa totuutta mutta väitän että tänä päivänä blogit ja foorumit ovat jopa vielä tärkeämpiä kuin aikaisemmin. Käytän tässä tietysti kahvakuulaurheilua esimerkkinä mutta pätee muuhinkin toimintaan.
Netti on jonkin verran elänyt jos vertaa vuoteen 2007 ja silloin aloittaneeseen kahvakuulafoorumiin. Foorumit olivat jo silloin vanha keksintö, kuten blogitkin, mutta niihin oli helpompi saada porukkaa mukaan koska oli vähemmän sälää, joka kilpaili ihmisten huomiosta.
Nyt nettimaailma näyttää siltä kuin katsoisi mainoskatkoja nopeutettuna. On erilaisia tietovirtoja, jotka sykkivät kuin viimeistä päivää, ja joskus voi olla haastavaa pysyä kärryillä tietyn aihealueen jutuissa. Ja juurikin siksi on tärkeää panostaa tällaisiin kestävämpiin ratkaisuihin uusien nopeiden ohella. Varsinkin, jos olet seuratoimija tai joku muu, joka haluat että lajitieto löytyy vielä ensi viikon jälkeenkin jostain.
Tsekkaa alla oleva kuva.
Suurin osa lajin harrastajista laittaa esim. kisafiiliskuvia Facebookiin, koska se on helppoa ja koska sieltä saa heti välitöntä palautetta kavereilta. Samalla jonkun tapahtuman ympärille voi syntyä jopa tunneiksi ja päiviksi ”kohinaa”, joka kasvattaa yhteisöllistä fiilistä harrastajien keskuudessa. Ja tämä on sinänsä ok mutta lajitiedon kertymisen ja pysyvyyden kannalta se on haastavaa, jos joku ei kerää edes osaa jutuista talteen alustalle, jonka tieto olisi vielä kuukaudenkin tai vuosienkin päästä löydettävissä. FB ja Twitter ovat ”tässä ja nyt” -alustoja, myöhemmin niistä on vaikea löytää mitään.
Kuten kuvastakin näkyy, ongelma on siinä, että pysyvät ratkaisut vaativat sitoutuneita ihmisiä ylläpitoon ja tiedon kuratointiin. Ihminen on mukavuudenhaluinen ja laiska, joten suurin osa ei mieti kahta sekuntia mihin asiansa tuuttaa, ja käyttää keveintä mahdollista tapaa. Toisaalta myös todella harva miettii sitä, miten tietoa voisi hakea tai löytää myöhemmin, tai miten ne ovat viestit vaikuttavat isoon kokonaisuuteen.
Tässä ovat ne syyt, joiden takia kahvakuulafoorumikin alunperin perustettiin, ja syy siihen miksi sivustolle alettiin heti aluksi keräämään pienimpienkin kisojen tulokset. Jotta siitä jäisi jälki, jota voisi vieläkin vuosien päästä katsella.
Uskon että paras ratkaisu lajin kannalta on näiden yhdistelmä. Lajitoimijoiden on hallittava monenlaisia kanavia ja ennen kaikkea ymmärrettävä niiden periaatteet. Eli ole mukana tässä ja nyt -toiminnassa ja panosta myös pysyvyyteen.
Mitä ajatuksia tästä herää?
Tuossa vielä blogiteksti liittyen blogien merkitykseen:
Blogit, joissa on ideaa – kiertopalkinto
Kiitos Varpulle ja Juhanille tästä hienosta tunnustuksesta. Sain molemmilta tällaisen ”blogit, joissa on ideaa” -tunnustuksen. Olen hyvin imarreltu! En ole tällaista koskaan saanut aikaisemmin mutta tämä on tällainen traditio blogimaailmassa. Jos saat tunnustuksen, se on kuin positiivinen kiertopalkinto, eli voit löpistä omiasi tunnustuksen sääntöjen puitteissa mutta mikä tärkeintä, linkittää muita hyvä blogeja.
Tämä on ajankohtainen myös siksi että blogit ovat pitäneet hyvin pintansa, vaikka Facebook on pitkään ollut ottamassa haltuun tällaista seuraamismuotoista toimintaa. Nyt kuitenkin monet saavat näpeilleen kun ovat laittaneet kaikki munansa yhteen koriin ja Facebook muuttaa sivujen näkyvyyssääntöjä. Johanna ei ole näin toiminut mutta analysoi tilannetta täällä: http://piilotettuaarre.blogspot.fi/2012/10/case-miten-facebook-hylkasi-mini.html
Anyway, tässä ovat tämän palkinnon säännöt:
1. Kiitä tunnustuksen antajaa.
2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.
1. Kiitos!
2. Ok, tämä on haastava. Täytyy tsekata google reader. Mutta, aloitetaan selvillä tapauksilla. Linkkaan nyt vain suomenkielisiin, vaikka seuraan yli 200 blogia, ja niistä vain osa on suomenkielisiä. Huom! En todellakaan lue kaikkia tekstejä, silmäilen vain välillä google readerin kautta uusimpia otsikoita.
Aloitetaan. Tässä siis blogeja, joita suosittelen sinulle, rakas lukija, siksi että mielestäni näissä blogeissa on ideaa ja niitä kannattaa lukea.
Juhani / K3 Fitness – Juttua treenistä no bullshit -asenteella. No bullshit -asenne uppoaa meikäläiseen. Lisäksi Juhani linkittää hyvää musiikkia 🙂 En ole henkilöä vielä tavannut livenä mutta toivotaan että siihen tulee tilaisuus vielä.
Varpu Tavi – Tästä osoitteesta löytyy paljon tietoa, maltilla mutta määrätietoisella asenteella kerrottuna. Ei pelkkää tilastoa vaan myös elävää elämää. Olemme tainneet tavata kerran mutta virtuaalisesti ajatuksia on vaihdettu useasti.
Kukka Laakso – Kunnioitan Kukkaa koska hän pitää nostamisen lippua korkealla seikkaillessaan kaiken maailman pinkki-yksisarvinen-wellness -sekoilun keskellä. Olemme olleet usealla kisareissulla yhdessä ja pääseet näkemään kahvakuulaurheilun kehitystä Suomessa ihan niistä vauvanaskelista lähtien. Linnavuori Courage Corner!
Johanna Janhonen / Piilotettu aarre – Ammatilliselta puolelta sosiaalisen median asiantuntija ja yhteisömanagerien asiaa ajava Johanna. SoMe -vouhotuksen keskellä analyysia ja tietoa laajasti.
5 hours ago via mobile – en tiedä kuka tämä on tai kirjoittaako enää. Kuitenkin, hienosti kirjoitettua mielenkiintoista materiaalia.
Miksi liikun – monipuolista pohdintaa liikunnasta, sen enempää en tästä blogista tai kirjoittajasta tiedä. Mielestäni MIKSI on tärkeimpiä kysymyksiä, ja sitä pitää kysyä usein itseltään, valmentajaltaan ja treenattaviltaan.
Outi Lammi / Tiedon kuvia – asiaa tiedosta ja sen esittämisestä muille. Mitä hyötyä on kaikesta maailman tiedosta jos sitä ei osaa kommunikoida muille? Outilla on muillakin sivuillaan laatumateriaalia.
Tuija Aalto / Tuhat sanaa – Paljon kaikenlaista mielenkiintoista liittyen siihen miten digitaalisuus muokkaa arkea ja työelämää. Suosittelen myös Tuijan uutta kirjaa ”Kuinka olla avoin” kaikille sellaisille jotka tekevät töitä, tai ovat ihmisten kanssa muuten tekemisissä jotenkin.
Tuossa olikin jo kahdeksan mutta vastahan pääsin vauhtiin! Tsekkaa vielä ainakin nuo:
3. Uskon että huomaavat itse ja reagoivat jos haluavat 🙂
4. 8 satunnaista asiaa minusta – hmmm…
– tykkään paljon raa’asta punk rock:sta, hardcoresta ja muusta aggressiivisesta paahdosta musiikissa mutta myös pehmeä-äänisistä naisartisteista, jotka veivaavat jotain todella tunnelmallista, hidasta ja kaunista kuten Cat Power esimerkiksi.
– uskon sellaiseen suhteellisen avoimeen verkostoitumiseen yli duuni-, harrastus-, seura- ja aaterajojen, joko niin että tavataan livenä ja laajennetaan verkossa tai sitten törmätään verkossa ja joskus nähdään livenä (jos nähdään). Tämänkin blogilistan moniin ihmisiin olen törmännyt sattumalta. Netti ja verkko on vain väline, ei itsetarkoitus, mutta se helpottaa samoista asioista kiinnostuneiden kohtaamista ja se on hieno asia.
– uskon että ihminen voi tehdä hirveästi oman hyvinvointinsa eteen mutta en usko yksilön kaikkivoipaisuuteen. Me kaikki tarvitsemme kannustajia, valmentajia, ystäviä, vanhempia, kanssakärsijöitä, eli siis muita ihmisiä, päästäksemme siihen suuntaan mihin meidän potentiaalimme voisi riittää.
– haluan panostaa ns. jatkuvaan oppimiseen koska minulla on taipumusta rutiineihin jämähtämiseen ja jumittamiseen, ja jos opettelen jotain uutta, joudun rikkomaan rutiineja eli pidän itseni virkeänä. Joskus jopa onnistun tässä.
– syön paljon suklaata, pääasiassa Fazerin sinistä, usein keltareunaa mutta ihan perus -sininenkin käy. Tiedän kyllä että tumma suklaa olisi terveellisempää mutta aivan se ja sama.
– olen nyt ensimmäistä kertaa 9 vuoteen siinä tilanteessa että en vedä joka viikko treenejä jossain lajissa jollekin porukalle. Vähän outoa mutta myös ihan kivaa vaihtelua.
– olen lukenut meditaatiosta ja kaiken maailman terveyttä edistävistä tietoisuustreeneistä jo kymmenen vuotta silloin tällöin, ja aina miettinyt että ”toi olisi varmaan hyvä, pitäisi varmaan kokeilla”. Nyt olen viimeiset 2 viikkoa ihan oikeasti tehnytkin tuota 10min päivässä, ja voin kertoa että todella kannattava juttu kenelle tahansa, mutta varsinkin jos on yhtään taipumusta siihen että ajatukset juoksevat vähän liian moneen suuntaan koko ajan. Saan tuosta lyhyestä istumisesta konkreettisesti rauhoittavan ja keskittymistä parantavan kokemuksen joka aamu. Aioin jatkaa.
– luen juuri nyt Venla Hiidensalon ajankohtaista kirjaa Mediahuora. Suosittelen!
Tietovirtojen keskellä uiminen ja selviäminen
Luin Varpun postauksen blogeista, joita hän seuraa: http://varputavi.wordpress.com/2012/09/04/blogeja-joita-seuraan/
Tietolammikoista tietovirtoihin
Törmäsin postaukseen Facebookissa sattumalta, kun avasin sen tsekatakseni nopeasti mitä siellä ”tapahtuu”. Tuli siitä mieleen että oli aika, jolloin minulla oli kourallinen blogeja muistissa, jotka kävin säännöllisesti katsomassa menemällä suoraan niiden kotisivulle. Ei enää.
Nyt, seuraan erilaisia tietovirtoja satunnaisesti. Osa niistä on itse tekemiäni suodattimia, ja osa automaatiisia eri palveluiden virtoja. Tietoa on suunnattomasti ja sitä tulee jatkuvasti lisää. En enää kuvittele että pystyisin lukemaan kaiken, tai edes suurinta osaa. Seuraan paljon eri lähteitä niitä välillä karsien ja usein lisäten.
Alla pari kuvaa tietovirroista, klikkaamalla saat isommaksi.
Keneltä tieto tulee?
- läheiset ihmiset kuten perhe, ystävät, sellaiset, joita ei välttämättä ”näe” verkossa vaan ihan oikeasti
- työkaverit, harrastuskaverit, joihin on myös fyysinen side mutta arvomaailma voi olla hyvin erilainen
- netin erikoisuus eli samoista asioista kiinnostuneet tuntemattomat tai puolitutut, joiden kanssa ei välttämättä ole muuta yhteistä kuin intohimon kohde (tai vihan kohde)
Eri tyyppistä tietoa
Verkossa oleva tieto, oli se sitten ”virallisilla” kotisivuilla tai jonkun blogissa, on hyvin erityyppistä. Tässä pari esimerkkiä.
- Propaganda, eli tarkoishakuinen toiminta, joka näkyy esim. jonkun asian piilomainontana tai yhden näkemyksen toitottamisena. Ei kuitenkaan avointa mainontaa
- Tiedotustoiminta, eli valistus, neutraalin tiedon jakaminen
- Mainokset, eli jonkun asian myyminen. Eroaa propagandasta siten että mainonnan tavoite on selvä myös lukijalle
- Mielipiteet, eli ”musta tuntuu” pohjalta tehdyt jutut
- Huhut, eli ”luin netistä että” -tyyppiset jutut
- Fiktio, eli kaunokirjallisuus. Henkilöbrändäys on joskus tällaista 🙂
Auktoriteetti
Netissä kaikki tieto on ”litteää”, eli yksittäinen bloggaaja voi saavuttaa teoriassa yhtä ison yleisön kuin joku iso mediatalo. Virallisilla ja epävirallisilla tekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet julkaisemiseen ja vastaanottajalle jää päätös siitä keneen luottaa. Se, että on hienosti tehty brändi, voi tarkoittaa että kyseessä on taitava harrastaja tai paljon brändin rakentamiseen satsannut ammattilainen.
Tämän edessä selvästikin kipuillaan, ja ainakin vaikuttaa siltä että medialukutaitoon pitäisi satsata koulutuksessa kautta linjan. Pitää osata lukea tekijän motiiveja, mahdollisia kytköksyä yrityksiin tai puolueisiin, sarkasmia, ironiaa, huumoria, passiivista aggressiota jne. Esimerkkinä nyt vaikka ”Paavo ei ollut täälläkään” Facebook -ryhmä ja sitä väärin tulkinneet MTV3 ja muut mediatalot.
Aktiivinen suodattaminen
Itse luen kaikkea tätä muutamien suodattimien läpi. Niiden tarkoitus on tuoda minua kiinnostavat asiat puoliautomaattisesti pariin helposti saatavilla olevaan paikkaan.
- Blogit: luen blogeja googlen syötteenlukijan kautta, jonne olen tilannut kymmeniä eri blogeja joko suositusten perusteella tai kun luen jostain jonkun kiinnostavan jutun. Olen ryhmitellyt niitä esim. miesten tekemiin terveysblogeihin ja sosiaalisen mediaan liittyviin juttuihin, joten voin milloin tahansa vilkaista pari viimeisintä juttua ko. aiheista. Tilausten hallinnointi vie välillä jonkin verran aikaa mutta se palkitsee koska silloin itse arvostama materiaali on kätevästi luettavissa.Blogin lukijaa voi myös hyödyntää uutisten seuraamiseen, eli tilaa vain muutaman eri talon uutiset, jolloin saa monipuolisesti tietoa eikä jää vain yhden näkemyksen varaan.
- Facebook, Twitter, Google+: seuraan ja olen luonut näillä välineillä yhteyksiä kaikkiin ”Keneltä tieto tulee?” kohdan piireihin. Mielestäni näistä palveluista ei saa juuri mitään irti jos siellä on linkittyneenä vain ”oikeisiin” kavereihin. Heihin voi olla yhteydessä muutenkin.
Näillä palveluilla saa laajalla kontaktiverkostolla sattumalta tietää mielenkiintoisista jutuista, koska usein kontaktiverkosto valikoituu jollain tavalla yhteisten kiinnostusten ympärille. Esim. minulla on ”listoilla” paljon hyvinvointialan ihmisiä ja toisaalta sosiaalisen median parissa intoilevia, kahvakuulafanaatikoista puhumattakaan. Näin tietovirta on rikas ja kiinnostava, vaikka toki siellä on myös paljon kuraa kuten Iltalehden linkkejä yms. Mutta kaikkea ei tarvitse lukea. - Google alerts: tätä en käytä paljoa mutta se on helppo ja ilmainen tapa tilata vaikka viikottain jostain hakusanasta tai -sanoista uusia asioita. Esim. olen törmännyt moneen kahvakuula-aiheiseen kirjoitukseen tätä kautta.
Mitä suosittelen?
Tietotulvassa selviämiseen suosittelen seuraavaa:
- medialukutaitoon satsaamista ja omien medialukutottumusten tarkastelua
http://www.mediakasvatus.fi/artikkelit/medialukutaito - useiden eri uutislähteiden seuraamista. ÄLÄ KOSKAAN LUE VAIN ILTIKSEN UUTISIA JA TEE SEN PERUSTEELLA TULKINTOJA MAAILMASTA!!!!! 🙂
- jos käytät sosiaalisia verkostoitumistyökaluja, seuraa myös tuntemattomia ja selvitä ketkä kaikki ovat sinun kiinnostuksen kohteestasi hyvin perillä maailmanlaajuisesti
- tietovirroissa piipahtamista silloin tällöin jatkuvan vellomisen sijaan
Blogistrategiani
Ok, otsikko on tarkoituksella tuollainen ylivakavahenkinen. Ajattelin kirjoitella näin 1801:n -blogipostauksen koittaessa vähän ajatuksia, mikä on bloggaamisessa toiminut ja mikä ei ja mitä ideaa tässä on, jos sitä on. Varoitus: tämä on pitkä postaus (teille keskittymishäiriöisille). Tiivistelmä: bloggaus on antoisaa puuhaa
Strategian merkitys
Ensinnäkin, ajattelen sosiaalisen median strategioista aika pitkälle kuten The Oatmealin tekijä: jos haluat ”tykkäyksiä” ja ”faneja” ja vastaavaa, tee jotain arvokasta, hienoa tai liikuttavaa mutta älä kerjää epätoivoisesti tykkäyksiä tykkäysten takia.
http://theoatmeal.com/comics/facebook_likes
Haluaisin tietysti tehdä jotain aidosti hyödyllistä, koskettavaa tai mieleenpainuvaa tekstiä.
Muutoksia vuosien varrella
6 vuoden aikana yksi selkeä muutos blogin kanssa on ollut Facebookin nousu. Siellä ovat kaikki ns. tavalliset ihmiset. Siellä ovat kaverit, sukulaiset, pomot, orjat, varkaat, rakastajat ja kokit. Jos nyt haluaa, että joku lukee blogia (ei tätä muuten tekisi), se pitää myös jollain keinolla syöttää sinne. Siellä on esim. 97% kaikista suomalaisista gireviikeistä ja paljon ulkomaalaisia tietysti myös. Facebook on suljettu systeemi, mikä näin nettinörtin mielestä ei ole hyvä juttu mutta näillä mennään.
Itse olen virittänyt blogia varten Facebook -sivun, jonne postaukset menevät automaattisesti RSS Graffiti -sovelluksen kautta. Joskus myös laitan jonkun postauksen sinne käsin.
Google plussaan en ole vielä syöttänyt juuri mitään, koska siellä ei juuri kahvakuulaporukkaa ole. Ehkä aktivoidun sen suhteen myöhemmin.
Suoraa liikennettä tulee tasaisesti googlesta, muista blogeista jne., siihen vaikuttaa eniten se, mistä kirjoittelee eli hakusanojen kautta.
Käytännön työ eli miten teen materiaalia
Selailen paljon sekä sosiaalista mediaa, sosiaalista businesta (eli miten uudenlaista viestintäteknologiaa hyödynnetään työelämässä), liikuntaa ja terveyttä käsitteleviä blogea ja sivustoja. Lisäksi selainen ihan yleisiä uutisia ja Twitterin sekä Facebookin kautta kaikkea sekalaista, mitä ihmiset sinne suoltavat (yritän vaihtelevalla menestyksellä seurata mielestäni mielenkiintoisia ihmisiä, joilta tulee yllättävääkin materiaalia). Tämä toiminta on aika sattumanvaraista ja vaihtelevalla intensiteetillä tapahtuvaa.
Välillä, vastaan tulee jotain mielenkiintoista, josta tuntuu että irtoaisi jotain ajatuksia. Laitan linkin talteen Evernoteen (jos sinulla ei tätä ole jo käytössä, ota käyttöön, se on kätevä) myöhempää työstämistä varten, tai sitten teen siitä vain linkkipostauksen samantien.
Joskus kerään yhteen postaukseen pidemmältä ajalta jotain samaa aihetta käsittelevää materiaalia.
Ja joskus, teen ihan vain lonkalta ja tyhjältä pöydältä jotain, kuten tämän tekstin. Tai jos rehellisiä ollaan, tämän idean otin Jussi Riekin blogipostauksesta, jossa hän mietti bloggaamisen sujumista ja oppeja.
Tavoitteet
Mikä on sitten tämän kaiken tavoite? Mitä järkeä on kirjoittaa nettiin treenimateriaalia, tai hyvinvointimateriaalia, tai yleensä mitään? Eikö olisi parempi pitää ajatukset omina tietoina ja olla ”hilljaa”? Tai eikö kannattaisi julkaista vain jos on ”oikeasti tärkeätä” sanottavaa?
En tiedä onko tässä ”järkeä” mutta yksi tavoitteeni on kliseisesti verkostoitua, eli törmätä sattumalta sellaisiin henkilöihin, joilla on samoja arvoja tai kiinnostuksen kohteita. Urheiluun suhtautuminen tietyllä tavalla tai tiettyjen asioiden arvostaminen, tai joidenkin asioiden inhoaminen yhdistää sellaisiin ihmisiin, joista ei ilman avointa asioiden jakamista olisi koskaan kuullutkaan. Näiden ihmisten kanssa voi sitten parhaimmillaan vaikka törmätä livenä, treenata, perustaa seura, tehdä yhteinern seminaari tai luentosarja tai käydä juomassa smoothie tai bisse tai jotain muuta tärkeää.
Toinen tavoite on oppia. Oppia ensinnäkin kirjoittamaan paremmin, ja oppia uusia juttuja muilta vastaavaa tekeviltä. Bloggaaminen on hyvää kirjoittamistreeniä, sillä juttua tulee työstettyä sen verran, että sen ”kehtaa” julkaista mutta ei niin paljoa, että se jäisi ikuisesti työstövaiheeseen kuten Axl Rosen studiotyöskentely.
Ajoitus
Facebookin ollessa nykyisin toimistotyöväestöllä ilmeisen usein auki työaikana, suurin osa lukijoista on tavoitettavissa arkisin klo 9-11, siis jos puhutaan suomalaisista. Sen näkee ilhan selvästi kävijästatistiikoista. Siis, siihen aikaan kannattaa ajastaa tai julkaista käsin postauksensa. Toinen aktiivinen aika tuntuu olevan n. 9-11 illalla.
Muuta
Ei tässä nyt muuta. Suosittelen bloggaamista kaikille lämpimästi. Ei maksa mitään mutta antaa paljon.
http://www.flickr.com/photos/digitalrob70/3331262255/sizes/o/in/photostream/
Blogien voima pysyy säläviestien rinnalla?
Olen blogannut ja seurannut aktiivisesti blogeja useita vuosia. Jossain vaiheessa, kun Facebook ja Twitter veivät enemmän huomiotani niistä innostuttuani, unohdin blogien seuraamisen pointin, ja seurasin pitkään vain lyhyiden päivitysten virtaa ja sieltä löytyviä satunnaisia hyviä linkkejä. Välillä kuitenkin turhauduin sälään ja materiaalin pinnallisuuteen. Hyvän materiaalin löytyminen näistä lähteistä on mahdollista mutta filtteröinti on hankalaa ja todella paljon liikkuu pelkkää kopion kopion kopiota ja inspiroivia sanontoja. Toki siihen vaikuttaa se oma verkosto eniten, ei väline sinänsä. Välineiden luonne on erilainen, eikä FB:stä kannata odottaakaan samaa kuin blogeista.
Miksi blogit?
- blogitekstit ovat löydettävissä mistä tahansa internetin kolkasta käsin, ne ovat avoimesti saatavilla kaikille, toisin kuin FB -päivitykset
- blogitekstin linkki säilyy ajasta ikuisuuteen, joten jos teksti on hyvä, siitä voi olla iloa jopa vuosien ajaksi eri ihmisille
- blogitekstiin mahtuu perusteluja ja taustatietoa paljon enemmän kuin lyhyeen statuspäivitykseen
- parhaimmillaan blogiteksti herättää ajattelemaan ja toimimaan, tai se opettaa uusia asioita
Lue vaikka nämä pari esimerkkitekstiä alla. Vertaa sitten kokemusta siihen että seuraat puolen tunnin ajan omaa Facebook -virtaasi. Kummasta opit enemmän? Toki, kaikelle on paikkansa ja aikansa, mutta mun mielestä tällaisista hyvistä lähteistä kannattaa ottaa ilo irti ja ainakin tiedostaa mikä on mahdollista.
http://www.jussiriekki.fi/palautuminen/
http://bia.fi/blog/2012/05/harjoittelun-jaksottaminen-kamppailulajeissa/
http://k3fitness.fi/2012/04/ravintoideoita-aloittelevalle-salitreenaajalle/
http://www.super-sets.com/2012/06/20/leuanveto-ylavartaloliikkeiden-kuningas/
http://k3fitness.fi/2011/11/pysytaan-pystyssa/
Miten seurata?
Suosittelen tekemään tilin Google Readeriin. Sinne voi tilata vaikka nyt aluksi muutaman hyvän lähteen, ja sieltä on helppo lukea uusimmat jutut miltä koneelta tai päätelaitteelta tahansa. Reeder -sovellus on hyvä jos käyttää iOS -laitteita.
Blogien huonot puolet?
- joudut näkemään vaivaa useita minuutteja virittääksesi Google Readerin käyttöön
- syvääluotaavan blogitekstin lukeminen vie arvokasta aikaasi
- hyvien lähteiden löytämiseen menee aikaa
- jos alat kirjoittamaan blogia, siihenkin menee aikaa!
Eli, välineen luonteen takia päästään syvemmälle mutta se vie aikaa ja energiaa eri tavalla kuin Facebook -päivitysten selaaminen. Silti, on mahdollista että oppii jotain uutta tai enemmän jostain aiheesta. Itse seuraan molempia, joskus sälävirrassa tulee vastaan yllättäviä uusia hyviä lähteitä, joita otan sitten tarkempaan seurantaan.