Kuvassa ilmeeni kun tajuan että tässä iässä kaikki treeni on alamäen loiventamista eikä varsinaisesti ”jatkuvaa kehitystä”. Olen kilpailuhenkinen ja tavoiteorientoitunut, joten tämä on lähtökohtaisesti vähän masentava ajatus.
Silti, uskon muutenkin että se jatkuvan kehittymisen ajatus on vähän hassu. Lähinnä siksi että elämä muuttuu koko ajan, ja itse siinä samalla, eikä joku tietty yksittäinen urheilukisatulos vuodelta 2010 enää kerro mitään siitä mitä nyt kannattaa tavoitella. ”Et ole kisatuloksesi” kuten Tyler Durden voisi sanoa.
Silti, kun aloitin viime kesänä uudelleen treenit kuulilla, mietin ja haikailin vanhojen tulosten perään ja lannistuin, kunnes päätin (pidemmän pureskelun jälkeen) että aloitan puhtaalta pöydältä. Sitten voisikin tietty miettiä mikä yleensä on tarpeeksi hyvä kunto? Ehkä se on asia, joka on hyvä miettiä omalle kohdalle vaikka joka vuosi ihan uudestaan? Mitä haluat pystyä tekemään?
Mulle se on nyt sitä että pystyn osallistumaan kuntosarjan SM-kisoihin eli tekemään LC:tä hyvällä tekniikalla 10min 2x20kg kuulilla. Se on mun mielestä ihan hyvin 43-vuotiaalle itselleni 😀 2030 on varmaan taas joku eri juttu, pääasia että ponnistelu jatkuu jonkun minitavoitteiden kautta.
Totuus löytyy raudasta 