Etusivu » kahvakuula » Miten takaisin kisakuntoon? Passiivisuudesta aktiivisuuteen

Miten takaisin kisakuntoon? Passiivisuudesta aktiivisuuteen

RSS FB:ssä ”tapahtuu”

  • On tapahtunut virhe; syötteen palvelin ei luultavasti vastaa. Yritä myöhemmin uudestaan.

Keväällä 2019 ja oikeastaan talvellakin (2018-2019) mun liikuntarytmit oli sitä että saatoin käydä kerran viikossa judotreeneissä, ja se oli siinä. Joskus kävin kaksi kertaa. Mitään aerobista en erikseen juurikaan tehnyt, tai voimaharjoitteluakaan. Tätä oli jatkunut jo jonkin aikaa, varmaan ainakin edellisestä syksystä. Jotenkin se arki vaan oli muodostunut sellaiseksi, että liikunta oli aika pientä, ja työkin oli pariin edelliseen verrattuna staattisempaa.

Havahduin tähän todellisuuteen painonnousun kautta. Juttelin erään sukulaisen kanssa, joka oli tehnyt ison elämänmuutoksen, ja kertoi siitä innoissaan kesäkuun alussa. Hän intoili mm. kahvakuulasta, miten kätevää se on kun voi kotona tehdä jne. Jotenkin etäisen tutulta kuulosti. Sitten menin reissun jälkeen vaa’alle, ja järkytyin, paino oli noussut jopa lähelle 90kg:ta, ekaa kertaa sitten ns bodausaikojen, kun yritin tosissani saada massaa. Olin siis tottunut siihen että painan aina se about 85, vaikka söin mitä vaan.

No, tästä pinnallisesta huomiosta oikeastaan käynnistyi sellainen prosessi, että latasin puhelimeen Google Fit -sovelluksen, ja se sitten laski mun askeleita joka päivä. Ajattelin että pienellä tuunauksella muutan myös suuntaa, koska olin menossa tavallaan hyvää, joskin huomaamatonta vauhtia, kohti sellaista tosi passiivista elämäntyyliä, vaikka osa identiteettiäni olikin koko ajan ”liikkuva ihminen”. Se vaan oli luisunut vähän kerrallaan, ns kaltevan katon periaatteella tai jotain.

Siis, aloin seuraamaan kävelyä, ja tavoittelin sitä 8000-10000 askelta päivässä. Sen lisäksi päätin kaivaa kahvakuulat pölykerroksen alta, ja tehdä niillä jotain. Mitä se jotain voisi olla? Mietin että en lähde jauhamaan pitkiä sarjoja, koska edellisenä kesänä lähdin vähän liian innokkaasti hakemaan puolimaratonia ja se kostautui nopeasti. No, muistin että Paul Tucker (australialainen GS-pioneeri) oli joskus kauan sitten vinkannut että Clean+Squat+Press on hyvä voimatreeni LC:tä ajatellen. Mulla oli siis kyllä jossain takaraivossa, tosin hyvin hiljaisella, etä ”mitä jos joskus vielä kisaisi”.

Lähdin testaamaan, ja vieläpä Pavelin opeilla. Eli tein pareilla, 20, 24 ja 28, sellaisia treenejä että tein tuota clean+squat+press -yhdistelmää max viiden sarjoissa. Se menee siis niin että tehdään kahden kuulan rive, sitten suoraan kyykky, sitten punnerrus ja se on ns. yksi toisto. Tosi hyvä kokonaisvaltainen liikeyhdistelmä! Se oli siis treenin pääjuttu. Sitten tein yleensä perään kulmasoutuja (tai gorillasoutuja) ja kahvapunnerruksia (kuulien kahvohin nojaten etunojapunnerruksia, jotta saa vähän isomman liikeradan), ja perään vielä raskasta heiluria ja voimapyörää. Kaikissa sarjat 3-8 toistoa yleensä, miten nyt sattui menemään. Ja siinä se, alle tunnissa kokonaisvaltainen setti.

Sitten keksin että voisin myös lenkkeillä, ja hankin uudet lenkkikengät. Edellisissä oli jo reikiä. Lenkeillä kävin usein lähipuistossa tekemässä leukoja ja dippejä. Eli aika yksinkertainen kuvio: lisää arkikävelyä, voimatreeniä sekä kuulilla että kehonpainolla ja kevyttä lenkkeilyä. Tän lisäksi siistin ruokavaliota niin että lopetin 80% ajasta ähkyksi syömisen, lisäsin kasvisten määrää ja vähensin suklaan ja karkin syöntiä karkkipäivän tyyliseen ratkaisuun.

Alla pari kuvaa, ensin painokäyrä (tsekkaan joka aamu ennen minkään syömistä tai juomista niin tulee ns. hyvä vertailukohta) ja sitten liikuntamäärät. Ei siis mitään överiä, 4-5 liikuntakertaa viikossa suunnilleen, eikä kaikki tosiaan mitään kovin kuormittavaa.

Tuloksia: paino putosi aika nopeasti alle 85:n, noin kuukaudessa, ja käväisi kesällä jopa 83:n lähellä. Voimat ja kunto paranivat, jaksoin juosta pidempään ja nostaa painoja enemmän. Lihaserottuvuus parani, työpaikan tarjoamassa mittauksessa rasvaprossa oli 12 ja jotain. Eli tavallaan saavutin sekä pinnalliset ulkonäkötavoitteet ja myös näitä kuntotavoitteita suht helpoilla muutoksilla. Parasta oli se että aloin taas tykkäämään kuntoliikunnasta. Kuuntelin innoissani Pavelin haastattelua Tim Ferrisin podcastissa, ja luin treenijuttuja enemmän kuin aikoihin, testailin uusia kehonpainoliikkeitä ja seurasin kehitystä ihan fiiliksissä. Tuntui että löytyi taas kipinä, joka oli hieman himmeällä ollut jo pidempään. Jaksoin arjessa paremmin, ja kaikilla mahdollisilla mittareilla elämänlaatu parani selvästi. Oli pakko uskoa että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia! 🙂 Ja tämä naurattaa itseäni koska olin vuosia se tyyppi, joka aina hehkutteli liikuntaa, ja niin vain olin vähän kerrallaan luisunut tosi passiiviseen elämäntapaan, enkä edes oikein huomannut sitä.

Tämä johti myös siihen, että uskalsin loppukesästä kokeilla myös ihan oikeaa LC:stä, eli kahvakuulaliikkeiden Joan D’arcia! Tein intervalleina muutamissa treeneissä 1x1min, ja oli kivaa! Tämän lisäksi sitten olin juontamassa Apconinssa kahvakuulakisoja, ja siellä kun aistin tunnelmia niin jotain siinä kaikessa sitten loksahti. Tajusin että tästä nautin, tätä haluan tehdä. Taija Merisalo kysyi siellä että milloin tulet nostamaan, ja mä olin että en mä varmaan enää tai emmä tiiä mutta niin sitten vain päädyin Varkauden salikisoihin, ja sen jälkeen Tuomas Ovaska sai houkuteltua SM-kisoihin. Turha tässä on enää vastustella. Tekeminen maistuu, ja olen tosi iloinen että on mahdollisuus vielä toimia, liikkua ja nostaa.

Kisakunto mulle siis tarkoittaa nyt tässä sitä että haluan treenata, pystyn treenaamaan niin että nautin tekemisestä ja että kisaaminen kiinnostaa. En oikein enää usko sellaiseen supertuskaiseen puurtamiseen, ja liikunnalla on mulle myös tärkeä arjen vastapainon ja henkisen tilan rooli, eli on tärkeää että siinä on haastetta mutta se ei saa mulla olla sellaista että treeni ahdistaa etukäteen tai että olen ihan puhki treenin jälkeen eikä arjesta tule mitään. Kun arki on täynnä kaikenlaista, tämä on jatkuvaa säätämistä, kokeilua ja suunnitelmien muutosta, ja en oikeastaan suunnittelekaan kovin paljoa etukäteen. Mulla on oikeastaan ohjenuorana sellainen että vuorottelen voimatreeniä ja lenkkeilyä, ja yritän pitää vapaapäiviä tai aktiivista palauttelua väleissä tarpeen mukaan.

Näillä eteenpäin.

Tuossa vähän LC:tä nyt, katsotaan miten kulkee 4kkn päästä:

Image

Image


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Arkistot

%d bloggaajaa tykkää tästä: