Etusivu » girevoysport eli kahvakuulaurheilu » Haastattelussa kahvakuulaurheilun tuomaritoiminnan aktiivi Teemu Jokela

Haastattelussa kahvakuulaurheilun tuomaritoiminnan aktiivi Teemu Jokela

Tällä kertaa haastattelussa Teemu Jokela, aktiivinen tuomarija päätuomari, tuttu monelle nostajalle ja tuomarille eri puolilta Suomea. Kiitos Teemulle haastattelusta!

 

1) Kuka olet ja miten olet päätynyt kahvakuulaurheilun pariin?

 

Olen 38-vuotias perheellinen aiemmalta koulutukselta hoitaja, joka opiskelee tietotekniikka alaa työn ohella ja tuore tietotekniikka alan pienyrittäjä. Päivisin pääasiassa työskentelen tietotekniikan parissa jo nyt, murto-osan päivästä teen hoitotyötä.

 

Sosiaali-ja terveydenhuollon tietotekniset asiat kiinnostaa, onnekseni saan näiden parissa viettää suurimman osan työpäivistäni Helsingin kaupungilla.

Päädyin kahvakuulaurheilun pariin, koska asuit naapurissani ja pitkän hehkutuksen jälkeen sait  ylipuhuttua harjoituksiin muistaakseni vuonna 2008. Siitä lähtien olen epäsäännöllisesti harjoitellut Ryhdin harjoituksissa, tosin viimeiseen puoleentoista vuoteen en ole kuulaan koskenut ollenkaan. Ois ehkä kannattanut🙂

 

2) Olet ollut todella aktiivinen tuomari ja viime vuosina myös päätuomari eri kisoissa. Miten kiinnostuit tuomaroinnista?

Olin Liedossa vuonna 2011 seuraamassa SM-kisaa. Tuolloin kuulin ensi kertaa tuomarin puhuttelun, Heikki Vierelä oli tuolloin kisan päätuomarina. Heikkiä kuunnellessa mietin, että tuomarina olisi mielenkiintoinen toimia ja jos oppisi yhtä hyväksi kuin Heikki. Heikki osasi kertoa niin selkeän rauhallisesti säännöt, että se oli kadehdittavan kuuloista. Siitä meni pari kuukautta kun Hyvinkäällä järjestettiin tuomarikoulutus lokakuussa 2011, jossa olit sinä ja Kalle kouluttamassa, tuolloin tuli ensipuraisu tuomaroinnin saloihin.

 

Ekat kisat tuomaroin marraskuussa 2011, Ryhdin järjestämissä LC-kisoissa. Siitä lähtien olen kiertänyt kisoissa tuomaroimassa.

 

3) Kerro vähän ensimmäisestä tuomarointikokemuksesta? Mikä oli helppoa, mikä vaikeaa?

Ensimmäisissä kisoissa tuomaroin kolmessa erässä. Ensimmäinen tuomaroitava oli Jani Sipponen, toista tuomaroitavaa en muista, mutta kolmas oli Tatu Karhu, joka nosti 40kg kuulilla. Muistan, että jännitti aivan tolkuttoman paljon, mutta edelleen jännitän, joten se ei ole erien lisääntymisen myötä muuttunut. Jännitys kertoo minulle, että olen sopivan virittäytynyt tuomarointiin.

Muistan olleeni äärettömän epävarma ekoissa kisoissa. Positiivinen kuva tuomaroinnista jäi, kiinnostus tuomarointia kohtaan vain lisääntyi.

 

4) Olet tehnyt kansainvälisissäkin yhteyksissä tuomarointia, minkälaisissa tilanteissa ja millaista se on ollut?

Olin Ventspils Atlants / Tampere –kisassa elokuussa 2012. Rajalan Jukka laittoi viestiä kuulafoorumille, että kisoihin voisi olla mahdollista päästä tuomaroimaan. Martti Nappari järjesti kisaa yhdessä Vasily Ginkon kanssa. Oli suuri kunnia päästä tuomaroimaan Tampereelle kahdeksi päiväksi, olen suuresti kiitollinen Napparille, että tuomarointi mahdollisuus järjestyi, olin kuitenkin hyvin kokematon tuomari. Kisoista sain hyvää kokemusta ja mielenkiintoinen uusi ulottuvuus oli, että nostajien kanssa ei ollut oikeastaan yhteistä kieltä. Omalla rallienglannilla kisoista selvisin ja nostajien (Viro, Latvia, Liettua ja Venäjä) kielitaito taisi olla pääosin minua heikompi.

Harmillisen vähän suomalaisia kisoissa oli, nostamassa, saati katsomassa. Ikimuistoinen kisa kaiken kaikkiaan oli ja koen kisan merkittävänä omalla ”tuomariuralla”. Kisoissa sain tuomaroida paljon, koska tuomareita oli neljä ja neljä lavaa oli tuomaroitavana. Sain hyviä vinkkejä tuomarointiin Ginkolta.

Viime vuonna viikko Hyvinkään LC:n SM-kisojen jälkeen olin Pyykkösen Kallen kanssa Tanskan mestaruuskisoissa tuomaroimassa. Kalle oli saanut kutsun tulla tuomaroimaan kisaa järjestäneeltä Thierry Sanchezilta ja Kalle sai puhuttua minut tuomaroimaan myös. Oltiin Kallen kanssa suomalaisen kahvakuulaurheilun ”viennin edistämismatkalla”, koska vietiin Kallen tekemä tulostaulu sovellus mukanamme Kööpenhaminaan kisojen käyttöön ja tarkoitus oli samalla opastaa paikallisia tuomareita. Molempien aputuomarina toimi paikallinen tuomari. Paikallisten nostajien taso oli kirjava, fyysisesti olivat kovassa kunnossa, mutta teknisesti taso oli hyvin kirjava.

Kokemus oli mielenkiintoinen, mutta erittäin raskas. Erien välissä oli 3 minuuttia taukoa ja oiskohan ollut 17 erää putkeen tuomarointia. Melkoinen kömmähdys tapahtui, kun kummallakaan meistä Kallen kanssa ei ollut paikallista rahaa mukana, kisapaikalla ainoastaan käteisellä toimiva puffetti. Rahan lisäksi meillä ei ollut mukana myöskään yhtään ruokaa ja järjestäjien lupaamia eväitä / ruokaa ei näkynyt. Tuomaroinnin raskauteen tuli itse aiheutettua siis lisäkertoimia. 17 erän jälkeen saatiin tonnikalaleipä ja en muista, että lähiaikoina mikään olisi maistunut yhtä hyvältä! Tästä lähin en lähde kisoihin ilman eväitä ja tulevaisuudessa huolehdin, että on myös paikallista käteistä mukana.

Toivon, että saan vielä lisää uusia kokemuksia kansainvälisissä kisoissa ja haaveena käydä IUKL:n tuomarikoulutus.

 

5) Mikä tuomaroinnissa kiehtoo?

Heh, hyvä kysymys. Tuomarointi on niin vaikeaa, että kiehtoo jo sekin, että kokoajan oppii uusia asioita ja valmiiksi ei tule koskaan. Myös erilaiset tekniikat pitävät huolen, että välillä olo on kuin kuilun reunalla, kun arvioi, onko toisto teknisesti oikein ja aina ei ole varma päätöksestään, mutta päätöksen kanssa on elettävä. Edellä mainitut asiat ovat mielestäni koukuttavia ja kiehtovat todella paljon. Osa joogaa tms, minä tuomaroin, se tyhjentää ajatukset kaikesta muusta.

 

6) Mitä mieltä olet suomalaisesta tuomaritoiminnasta? Ollaanko kehitytty siitä kun aloitit hommat?

Tuomaritoiminta on kehittynyt parissa vuodessa mielestäni todella paljon. Myös tuomariksi halukkaita tuntuu riittävän hienosti, tai no ainakin entistä paremmin. Vielä pari vuotta sitten vaikutti, että tuomarinhommat eivät olleet kovinkaan hyvässä huudossa. Tuolloin oli toki paljon jälkituomarointia julkisestikin, joka saattoi pelästyttää osaa tuomareista. Oma käsitys on, että jälkituomarointi on vähentynyt tai ainakaan en itse ole törmännyt niihin. Pohjimmiltaan toki toivon, että tähän tilanteeseen, ettei jälkituomarointiin enää juurikaan törmää, johtuu siitä, että tuomaritoiminta on kehittynyt. Ainakin nostajien tekninen taso on kehittynyt huimasti.

Itse pyrin tekemään tuomarointini niin hyvin kuin kykenen ja jos tulee jälkipuheita niin sisimmässäni tiedän tehneeni parhaani, mutta tiedostan senkin, että virheitä tulee.

 

Olen erittäin mielissäni siitä, että Hyvinkään LC:n SM-kisoissa toimineista tuomareista yhteensä 8 henkilöä tuomaroi myös Laukaassa. Laukaan kisat olivat myös ensimmäiset SM-kisat, joissa tuomaroivat henkilöt, jotka eivät itse kilpailleet kisoissa.

Tuomarikoulutukseen on luotu yhtenäinen materiaali, joka on mielestäni erittäin tärkeä ja hyvä asia.

Suunta on mielestäni oikea, mutta ei pidä tuudittautua tähän tilaan vaan kehittää toimintaa koko ajan.

 

7) Mitä vinkkejä antaisit uusille tuomareille tai sellaisiksi aikoville?

Uusille tuomareille haluaisin antaa ohjeen, että tässäkin asiassa pätee sanonta ”tekemällä oppii”. Toistojen myötä tulee kokemusta ja luottamusta omaan tekemiseen. Uskokaa tekemiseenne, vaikka välillä tulee vaikeitakin hetkiä. Erien alussa tulee olla hereillä ja erien alku antaa nostajallekin vinkkiä tuomarilinjasta. Jos virheellisiin toistoihin ei heti erien alussa puutu, niihin puuttuminen on loppuvaiheessa erityisen vaikeaa. Virheetöntä tuomarisuoritusta ei liene olemassakaan, älkää pelätkö virheitä, tehkää parhaanne!

Itse päätin, että haluan saada mahdollisimman paljon eriä alle, jotta kykenen hahmottamaan mistä tässä on kysymys ja mihin oikeasti pitää keskittyä noston aikana. Eriä on nyt takana yli 100, joka on hyvä alku.  Nostajan teknisen kokonaiskuvan hahmottaminen on tärkeää ja huomioida heti erän alussa, miten nostaja nostaa ja arvioida, mitkä voisivat olla kriittisiä kohtia erän edetessä, unohtamatta hetkellisiä notkahduksia jotka tulee myös huomioida.

Koitan mahdollisuuksien mukaan käydä kisoissa tuomaroimassa, jotta tuntuma pysyy yllä. Kun tätä kirjoitan, niin ylihuomenna 14.4. on Kuulasaunan perinteiset salikisat Espoossa joihin olen menossa tuomariksi. Välillä menee pitkä aika ettei aikataulut osu yksiin kisojen kanssa. Videoita en erikseen katsele ja opettele sitä kautta, vaan haluan pitää tuntumaa yllä live tuomaroinnilla.

Suosittelen kaikille tuomarikoulutuksen käymistä. Tuomarikoulutus antaa hyvää pohjaa puhtaasta teknisestä suorituksesta ja uskon, että se tuo kisaajallekin hyvän perspektiivin omaan tekemiseen.

 

8) Haluatko lähettää jotain terveisiä suomalaisille kahvakuulaurheilijoille?

Nostajien taso on noussut huimasti, joka antaa viestiä, että nostajat saavat laadukasta opastusta ja toki nostajat ovat itse myös tehneet hienoa työtä! Jatketaan yhdessä kahvakuulan kehittämistä, itse olen valmis oman panokseni eteenpäin viemiselle antamaan.

 

Tomi Tolsa, Teemu Jokela ja Marko Suomi. Laukaa Biathlon SM 2014. Kuvaaja Juhana Suhonen

Tomi Tolsa, Teemu Jokela ja Marko Suomi. Laukaa Biathlon SM 2014. Kuvaaja Juhana Suhonen


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: