Etusivu » kahvakuula » #someawards -bloggaus: asioihin voi vaikuttaa jos haluaa #suomisome

#someawards -bloggaus: asioihin voi vaikuttaa jos haluaa #suomisome

RSS FB:ssä ”tapahtuu”

  • On tapahtunut virhe; syötteen palvelin ei luultavasti vastaa. Yritä myöhemmin uudestaan.

Flickr-kuvat

More Photos

Olin eilen vierailemassa Some Awards 2013 -tapahtumassa. Tapahtuma oli mielenkiintoinen, innostava ja koskettavakin, paljon isompi kokemus kuin osasin etukäteen odottaa. Kiitokset siis järjestäjille ja kaikille, joiden kanssa pääsin juttelemaan tauoilla!

Muutama mieleen tullut asia sekalaisessa järjestyksessä:

Tapahtumassa olleet esimerkit kertoivat siitä, että  vaikkakin some on jo normaali osa arkea, sitä ei voi ymmärtää täysin ellei itse osallistu. Siinä mielessä se on samanlaista kuin kahvakuulan nostaminen, ymmärrys tulee vasta tekemisen kautta, kirjojen lukeminen ei auta.

Vaikuttaminen ei edelleenkään ole helppoa mutta tekemisen saa näkyväksi tehokkaasti

Sosiaalisen median avulla yksittäisen ihmisen on mahdollista tehdä oma jonkun asian puolesta tekemänsä työ näkyväksi muille. Tästä hienona esimerkkinä 875 grammaa -projektin isä, jonka huoli ei jäänyt vanhanaikaisesti jonnekin virastojen paperipinoihin piiloon vaan tuli näkyväksi kaikille ja samalla toi huomiota muille vastaavissa tilanteissa kamppaileville. Tämän isän puheenvuoro oli upea ja koskettava, oli vaikuttavaa nähdä niin monen miehen itkevän julkisella paikalla samaan aikaan (sen mitä omilta sameilta silmiltäni pystyin huomaamaan).

Sosiaalinen media ei ole mitään ihmeellistä sinänsä, nyt vain moni muukin tekemämme asia on näkyvää. Se, mistä tykkäämme, heijastuu muualle ja sitä kauttakin voi pienellä tasolla vaikuttaa. Jasper Pääkkösen esimerkin kautta voi esimerkiksi myös kysyä suoraan joltain firmalta julkisesti, niin että kaikki muutkin näkevät, että ”miksi te tuotatte tuotteenne epäeettisesti”, jolloin paine tehdä asialle jotain voi kasvaa niin että jotain muutoksia tapahtuu.

Miksi some on nyt tapetilla?

Keskusteluissa tauoilla tuli ihmeteltyä sitä, että miksi some on nyt ilmiönä jotenkin niin isosti tapetilla Suomessa? Periaatteessa yhteisöllinen toiminta ei ole mitään uutta mutta kaiken pienenkin näkyvyys ehkä on. Onko se suomalaiselle se vaikein paikka, näyttää se mistä tykkää, tunnustaa väriä julkisesti? Monen mielestä on täysin turhaa ”tehdä asioista numeroita” ja olla näkyvissä.

Itse olen menneiden vuosien lajiaktivistitoiminnasta (kahvakuulaurheilu) oppinut että ei niitä asioita oikein vaan tapahdu ellei laita itseään peliin avoimesti sen asian puolesta, johon uskoo. Kukaan ei itsekseen tule tapahtumaan, jos sitä ei nosta näkyville. Ihmiset eivät tuosta vaan keskustele foorumeilla tai kerro tarinoita Facebook -sivuilla, ellei siellä ole ”joku” tai ”jotkut” taustalla tekemässä niitä asioita näkyviksi. Mielestäni nyt vaan ollaan teknisesti siinä että näitä asioita voi halutessaan tehdä aika pienellä kynnyksellä, siis teknisesti. Kynnys on enemmän henkinen, turha häpeily estää menemästä oman asian puolesta eteenpäin, vaikka monilla olisi paljon annettavaa. Antakaa mennä!

Nyt on aika tehdä!

Nämä kaikki esimerkit näyttivät oikeastaan sen, että se maailma, josta Seth Godin on jo vuosia kirjoitellut, on ihan arkea nyt. Jos sinulla on asia, jonka puolesta haluat toimia ja jonka haluat muuttuvan, ei ole enää tekosyitä olla tekemättä sille jotain. Välineet ovat klikkauksen päässä. Mitä vielä odottelet?

sIMG_9243

20130406-235415.jpg

Advertisements

1 kommentti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Arkistot

%d bloggers like this: