Etusivu » rauta » Treeniagnostikko

Treeniagnostikko

RSS FB:ssä ”tapahtuu”

  • On tapahtunut virhe; syötteen palvelin ei luultavasti vastaa. Yritä myöhemmin uudestaan.

Flickr-kuvat

Mihin treenimenetelmään sinä uskot? Onko joku ylitse muiden ja maailman paras?

Aihe tuli mieleen tästä tekstistä, jossa käydään läpi uskoa välimeeseen:
http://th-valmennus.blogspot.fi/2012/07/pt-timpan-kesakalenteri-osa-1-heit.html

Olen miettinyt että olen itse ainakin omasta mielestäni treenimetodien (ja välineiden) suhteen agnostikko. Wikipedian määritelmää mukaillen ”Agnostikko on henkilö, joka ei väitä tietävänsä, onko ylivertaista treenimenetelmää olemassa”

Joten, en usko mihinkään yksittäiseen välineeseen, treenimenetelmään, valmentajaan, tuotteeseen, urheilulajiin tai vaikka ravintomenetelmään. Voihan olla että sellainen on, enkä halua väheksyä jonkun uskoa sellaiseen.

Uskon joihinkin aika yleisiin periaatteisiin:

  • SAID eli opit sitä mitä harjoittelet, sopeudut vallitseviin olosuhteisiin
  • harjoitteluun, eli kaikki oppiminen vaatii jatkuvaa treeniä
  • yksilöllisyyteen, eli mikään ei toimi kaikille mutta kaikille toimii jokin
  • jatkuvaan oppimiseen eli urheilussa ei koskaan ole valmis, aina voi oppia lisää
  • urheiluun ja kilpailemiseen ja itsensä haastamiseen, uskon että haaste tekee ihmiselle hyvää, jos se on oikein mitoitettu, siinä oppii itsestään ja kanssakisaajista hurjan paljon
  • aaltoliikkeeseen, eli kaikki kunto on katoavaista ja terveys haurasta mutta kannattaa nauttia siitä jos sitä on, harjoittelussa tulee hyviä ja huonoja kausia
  • kehon ja mielen yhteyteen molempiin suuntiin, eli kaikki vaikuttaa kaikkeen
  • jatkuvuuteen, eli yksittäinen treeni tai kisa ei ole terveyden ja hyvinvoinnin ison kuvan kannalta merkittävä, vaan se että pysyy liikkeessä ja nauttii siitä mitä tekee
  • tavoitteellisuuteen, koska se helpottaa keskittymään ja opettaa myös luopumista
  • uskomiseen ja toiveikkuuteen, koska niistä saa voimaa vaikeina aikoina ja ilman niitä tavoitteellisuus on vaikeampaa

Varmaan on muitakin mutta nyt ei tule mieleen.

Mainokset

2 kommenttia

  1. Itse käsittelin välineitä, mutta treenimenetelmät ovat toinen intohimoja aiheuttava aihe liikunta-alalla. Niitä nousee kuin sieniä sateella ja kuihtuu pois usein vielä nopeammin.

    Kaikki ohjelmat, joissa huomioidaan GAS, eli ylikuormittaminen, nousujohteisuus, riitävä lepo stressistä selviintymiseksi sekä tuo SAID, eli juuri nuo harjoittelun spesifit vaikutukset kestävät ajan hampaat. Sitten kun ne vielä räätälöidään yksilölle sopivaksi niin mentaalipuolen kuin fyysistenkin ominaisuuksien mukaan, tulee hyvää jälkeä 🙂

    Omaa menetelmäuskoani ovat uran alkuvaiheessa edustaneet muun muassa HC -voimailuasenne, jonka mukaan kaikki muu paitsi painonnostovariaatiot, kyykky, maastaveto ja leuanveto ovat turhaa räpellystä (penkkipunnerrusta siedin vaivoin). Sittemmin näkemykseni on avartunut hieman 😉

    Urheilupuolella Charlie Francisin menetelmät ja treenifilosofia saivat jossain vaiheessa sen verran kovan otteen minusta, että huomasin sovittani yksilöä menetemään, en menetelmää yksilölle.

    Jatketaan kehittelyä! 🙂

    Timo

    • Marko Suomi sanoo:

      Pitääkin tutustua tuohon Francisiin. Tuo sovittamisajatus kuulostaa viisaalta. Minulla oli vaikuttava hahmo Frank Forencich kokonaisvaltaisella näkemyksellään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Arkistot

Tykkäämäni artikkelit

%d bloggers like this: