Etusivu » hyvinvointi » Työhyvinvointi, hyvinvointi ja työ – onko se mahdollista?!

Työhyvinvointi, hyvinvointi ja työ – onko se mahdollista?!

RSS FB:ssä ”tapahtuu”

  • On tapahtunut virhe; syötteen palvelin ei luultavasti vastaa. Yritä myöhemmin uudestaan.

Flickr-kuvat

More Photos

Tykkään ihan älyttömästi työstäni. En tarkoita että se olisi aina tai edes usein sellaista kivaa ja mukavaa, vaan sitä että näen siinä itselleni merkityksellisiä asioita, joita on mielekästä viedä eteenpäin.

Työhyvinvoinnista puhutaan ja kirjoitetaan paljon, ehkä siksi että työ on iso osa meidän kaikkien elämää, oli työelämässä tai ei. Sanotaan että suomalainen kysyy ”mitä teet?” tai ”missä olet töissä?” ja jonkun lämpimämmän maan kulttuurissa kuulemma kysytään ”miltä sinusta tuntuu?” ”miten sielusi jaksaa?” jne.

Työhyvinvointi on mun mielestä isompi juttu kuin että nukkuuko tarpeeksi, liikkuuko tarpeeksi (joo, tottakai ja ihan ilman myyntipuheita jokaisen istumatyöläisen kannattaisi kokeilla kahvakuulatreeniä) tai syökö tarpeeksi hyvin. Ne ovat kaikki hyviä lisäjuttuja, jotka edistävät hyvinvointia tottakai mutta uskon itse että suurin asia on merkityksen tunne. Eli, tekeekö jotain, jolla on omasta mielestä jonkun isomman kokonaisuuden suhteen jotain merkitystä vai ei. Sillä, onko asia näin ”oikeasti” vai onko kyse omasta asennoitumisesta, en usko olevan niin paljon merkitystä.

Jaakko Heinimäki kertoi luennollaan viime vuonna tarinan kahdesta siivoojasta, joka meni suunnilleen näin: Molemmat olivat Nasan avaruuskeskuksessa tai vastaavassa töissä, ja siivosivat vessoja öisin. Molemmilta kysyttiin, ”mitä teet?”. Ensimmäinen: ”mä siivoan vessoja”. Toinen: ”me rakennetaan uutta avaruusasemaa”.

Silloin kun kokee olevansa osa jotain isompaa, jota tehdään yhdessä, tekeminen tuntuu ihan erilaiselta kuin silloin, kun kokee että oma tekeminen on turhaa puuhastelua. Olen ollut molemmissa tilanteissa, tai asennoitunut molemmilla tavoilla, ja ensimmäinen on eri maailmasta. Silloin ei ole aina niin väliä että ovatko makroravinteet kohdallaan, tai että miten viime viikon unirytmi on mennyt. Kun merkitys puuttuu, silloin töksähtää kaikki muukin helposti. Silloin voi saada lisäpiristystä vaikka ruokavaliomuutoksesta tai liikunnasta mutta jos pohja ei ole kunnossa niin sillä ei pitkälle pötki.

Joskus samanlaista virtaa ja merkityksen tunnetta saa harrastuksesta. Joskus jopa niin että harrastus on se eteenpäin vievä voima ja töissä käydään vain palautumassa 🙂 Mä saan tuollaista intoa nykyisin eniten kun opetan lajia, usein päästyäni vauhtiin en huomaa ajan kulua ja intoudun selittämään ummet ja lammet, vaikka muuten olenkin ehkä hieman varautunut.

Työhyvinvointi on siis mun mielestä ihan mahdollista mutta en osaa sanoa että miten sellaiseen hyvään tilanteeseen pääsee jollain tempulla tai 5 kohdan listalla. Nyt olen onnekkaassa tilanteessa, ja ainakin yksi selkeä juttu on oma asennoituminen ja tekemisen merkityksen miettiminen eri kanteilta. Ehkä kannattaa kysyä itseltään usein ”miksi?”. ? Joku teistä osaa varmaan antaa enemmän vinkkejä?

Advertisements

1 kommentti

  1. Jenni Talja sanoo:

    Näinhän se menee, hyvin kirjoitttu. Monesti tarjotaan paljon liikuntaetuja töissä, mutta tosiasiassa hyödyn siitä noukkivat ne jotka liikkuvat muutenkin, eikä työhyvinvointi sillä yksinään vielä paljon kasva. Jos pystytään löytämää ne henkilöt, jotka tarvitsevat tukea työhyvinvoinnin millä osa-alueella tahansa, niin useimmiten helpoin tie auttaa olisi juurikin auttaa ihminen löytämään se oman työnsä ja myös sen tärkeimmän eli oman itsensä arvostaminen. Näiden jälkee usein se kaikki muu muutos tuleekin helpommin..

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Arkistot

%d bloggers like this: