Etusivu » kahvakuulavinkit » Työhyvinvointi, helppo nakki?

Työhyvinvointi, helppo nakki?

RSS FB:ssä ”tapahtuu”

  • On tapahtunut virhe; syötteen palvelin ei luultavasti vastaa. Yritä myöhemmin uudestaan.

Flickr-kuvat

Työhyvinvointi on sanana kuuminta hottia. Tai, ei ihan niin kuuma kuin karppauskeskustelu mutta kuitenkin. Mitä se tarkoittaa? No, ehkä sitä että pikku hiljaa meidän kulttuurimme fyysisen rappion taso alkaa näkyä myös työtä tekevien ihmisten suoriutumisessa. Meillä on kuntoilufriikkejä ja sitten ihmisiä, jotka oikeastaan eivät osaa liikkua lähes lainkaan. On hyväkuntoisia ja sitten on huonokuntoisia.

Jaakko Heinimäki sanoi eräällä luennollaan että ei ole erikseen työhyvinvointia ja vapaa-aikahyvinvointia, vaan ihminen joko voi hyvin tai ei. Olen samaa mieltä. Silti, pari pikkuasiaa voi vaikuttaa siihen miltä töissä tuntuu ja miten hommat sujuvat.

Tämä teksti koskee oikeastaan vain toimistotyötä, koska siitä minulla on eniten kokemusta. Sille on ominaista sisäilma, huonot asennot, paljon aikaa tietokoneiden ääressä, korkea henkinen stressi, minimaalinen fyysinen aktiivisuus ja pitkiksikin venyvät päivät. Fyysisesti riskit liittyvät enemmän kropan käyttämättömyydestä aiheutuvaan rappioon kuin onnettomuuksiin tai ylirasitukseen.

Mikä sitten vaikuttaa työhyvinvointiin toimistotyössä? Tässä pieni lista, ei edes yritä olla täydellinen. Alla listaa tukeva älyttömän hieno kaavio. Lisää omat vinkkisi kommentteihin.

Pää:

  • Oma asenne työhön. Miksi teen mitä teen? Onko se minun mielestäni mielekästä? Teenkö tätä siksi että uskon tosissani tämän olevan tärkeää? Katleena K kirjoitti ja piirsi tästä aiheesta. Tätä kuvastaa kaavion punainen sydän.
  • Omat ajatukset työstä, ja oma oppiminen (puhekupla vasemmanpuoleisen kaverin pään päällä). Uskon että oppiminen on yksi merkittävä motivoiva tekijä työssä tai treenissä tai vaikka yhdistystoiminnassa. Kun pääsee kehittymään ja kehittämään, tuntuu että menee eteenpäin ja eteen tulee uusia mahdollisuuksia. Eli onko olemassa ajatus siitä että tämä on jotenkin minua tai yhteisöä kehittävää toimintaa vai ei?

Muu ruumis ei olkapäätpeppupolvetvarpaat. Tässä tapauksessa tarkemmin niska, rintaranka ja lantio:

Istumatyön perusjuttuja on liike. (Tarkoitus oli itse asiassa alunperin tehdä teksti kahvakuulaheilautuksesta ja sen vaikutuksesta istumatyöläisen kroppaan mutta teen sen myöhemmin). Kuitenkin, kaaviossa kaksi oikeanpuoleista kuvaa esittävät pari vaihtoehtoista tapaa kannatella itseään. Vasemmanpuoleinen sivukuva on raskas kantaminen ja oikeanpuoleinen kevyt.

Ydinjuttu ryhdissä ja kannattelussa ei ole mielestäni lihaskuntoilu vaan oman kehon hahmotus. Se paranee mobbauksella, erilaisilla liikkuvuusjutuilla kuten joogalla, pilateksella, melkein millä tahansa fyysisellä treenillä eli harjoittelemalla hahmotusta. Siihen ei auta mikään passiivinen hoito kuten hieronta. Jos ei hahmota esim. oman päänsä asentoa, on vaikea tiedostaa milloin se on vaikka liian etukenossa.

Eli, istumatyöläisen olisi tärkeää liikutella päätään, rintarankaansa ja lantiotaan vaikka joka aamu tai pitkin päivää salaa firman vessassa tms. Pääasia on että hahmotus paranisi ja sitä kautta ryhti. Ympyrät, kahdeksikkokuviot yms hitaasti ja keskittyen tehtynä. Lisäbonuksena voi ottaa rinnan ja lonkan koukistajien venyttelyä istumisen takia.

Ensi kerralla sitten kahvakuulaheilautus ja toimistorotan ranka.

Miten sinä pidät huolta omasta työhyvinvoinnistasi? Onko työsi mielekästä?

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Arkistot

Tykkäämäni artikkelit

%d bloggers like this: