Kahvakuulan nostajaan vaikuttaa moni asia. Joihinkin asioihin ei voi vaikuttaa lainkaan, joihinkin taas voi paljonkin. On olemassa jopa sellainen sanonta, jossa pyydetään viisautta erottamaan nämä asiat toisistaan. Tässä alla älyttömän hieno kaaviokuva aiheesta, ja alla selitykset.
Kommentoi ja kerro mikä kuviossa mättää tai jos olet jostain samaa mieltä?
Malli on äärimmäisellä tavalla yksinkertaistettu, pointtina se että voi olla hyvä idea katsoa omalta kohdalta omaan treeniin (tai muuhunkin elämään) vaikuttavat asiat, ja niistä keskittyä niihin mihin voi vaikuttaa. En väitä että olisin tässä itse hyvä mutta aihe kiinnostaa.
Klikkaa kuvaa saadaksesi ladattua isomman version.
Vasemmalla siis asiat, joihin ei voi vaikuttaa:
- geenit: ei voi olla ”bradpittinnäköinenfightclubissa”, jos ei ole herran isovanhempia ja vanhempia, joten tämän voi antaa olla
- luonnonilmiöt: ei voi sille mitään, jos myrsky iskee tai jos juna on myöhässä
- muut ihmiset: toisiin voi yrittää vaikuttaa mutta loppujen lopuksi ihmiset tekevät mitä tekevät siitä huolimatta.
- kasvuympäristö: kaikki eivät ole tasavertaisessa asemassa, jotkut kasvavat hirvittävissä olosuhteissa, jotkut turvallisisssa mutta sitä ei pääse valitsemaan minkälaiseen perheeseen tai tilanteeseen syntyy ja missä kasvaa
Keskellä on vuorokausirytmi siksi että esim. työ saattaa vaatia olemaan hereillä tiettyyn aikaan mutta itse voi vaikuttaa ehkä siihen milloin menee nukkumaan tai miten muun päivänsä järjestää. Aika on rajallinen.
Oikealla asiat, joihin nostaja itse voi vaikuttaa:
- tavat ja tottumukset: ihminen valitsee itse tapansa, ne eivät ole kohtalon sanelemia. Tavat ovat sitkeitä mutta niitä voi muuttaa jos tekee töitä ja opettelee uusia tapoja tai muuttaa olemassaolevia. Se ei ole helppoa mutta tehtävissä. Esim. jos nostaminen kärsii tupakoinnista, voi olla hyvä lopettaa tai vähentää sitä tai jos unirytmi kärsii siitä että surffaa internetissä joka yö aamyhteen asti, surffaamisen voi lopettaa tai sitä voi vähentää vaikka puoli yhteen. Tämä kietoutuu tavoitteisiin, eli onko tavoite niin tärkeä että tottumuksia on valmis muuttamaan?
- huomion suuntaaminen: nostaja voi valita mihin suuntaa huomionsa. Esim. päättääkö kohdistaa sen Iltalehden otsikoihin vai laadukkaaseen treenimateriaaliin. Tai kuinka kauan päivittäin suuntaa huomiotaan tiettyihin asioihin.
- tavoitteet: nostaja voi asettaa itselleen tavoitteet harjoitteluun (tai muuhun elämään). Jos tavoite on omasta mielestä mielekäs ja tärkeä, sitä kohti on helpompi pyristellä
- harjoittelun määrä ja sisältö: nostaja valitsee itse miten paljon, miten usein ja millä tavalla harjoittelee. Harjoittelu eli treeni muokkaa meitä SAID -periaatteen mukaan, eli meistä tulee sitä mihin itseämme harjoitamme koska keho ja aivot sopeutuvat tekemiseen.
Kohtalo on myytti mutta toisaalta ihan kaikkeen ei voi vaikuttaa vaikka kuinka yrittäisi. Tämän tasapainon etsiminen voi auttaa treenissä (elämässä?) eteenpäin. Your Brain At Work -kirjassa kerrotaan että ihminen on siitä ainutlaatuinen olento että voi ajatella asioita, eli suunnata huomiotaan tietoisesti mutta voi myös ajatella omaa ajatteluaan, eli voi olla tietoinen siitä että ”nyt ajattelen tuota Iltalehden juttua vaikka pitäisi tehdä ihan muuta”. Emme siis ole ainoastaan viettiemme tai tottumuksiemme ohjaamia eläimiä vaan myös sen lisäksi tietoisia toimijoita, voimme ottaa ohjat käsiimme jos niin päätämme. Eli reflektointi ja ns. tietoisuus on meillä kaikilla olemassa oleva taito, jota voi myös harjoittaa.
Totuus löytyy raudasta 
Sanonta tulee Raamatusta, ollen oikeastaan enemmän rukous. En muista miten se tarkkaan menee, mutta pyyntö siihen, että olisi tyyneyttä hyväksyä asiat joita ei voi muuttaa. Rohkeutta muuttaa ne mitä voi – ja viisautta erottaa nämä toisistaan 🙂
http://en.wikipedia.org/wiki/Serenity_Prayer
Ei Kukka ihan Raamatusta asti, mutta viisaita sanoja kuitenkin 🙂
Joo, tunnettuja sanoja, ei raamatusta mutta netistä 😀
Ajatus on sieltä kyllä! Ehheheee.
Hyviä pointteja.
Mikäli visualisointia haluaisi kehittää, voisi miettiä asioiden sijoitusta ”x-akselilla”. Esim. vuorokausirytmi on keskellä, juuri siksi että jokainen voi jossain määrin vaikuttaa siihen miten aikaansa kuluttaa. Toisin sanoen, päivän tai yön vuorojärjestystä ei voi kovin helposti muunnella, mutta siihen voi sopeutua.
Muut asiat ovat sitten pitkälti sijoitettu on/off tiloihin. Esim. geenit ovat aikalailla ne mitä ovat, vaikka seisoisi päällään, mutta luonnonilmiöihin voi reagoida. Jos ulkona sataa lunta, voi halutessaan siirtää kuulanheiluttelut olohuoneeseen. Eli tässäkin kohtaa nostaja voi jossain määrin sopeutua.
Ehkä näin, ehkä ei, visuaaliselta kannalta, pikselinviilaajan silmin katsottuna 🙂
Hyvä pointti, pieniin luonnonilmiöihin voi sopeutua tuolla tavalla. 🙂 Samoin lannistavan treenikaverin seuraa voi vältellä ja hakeutua erilaisiin treeniympyröihin.
Tuossa ei oteta myöskään kantaa siihen miten oikealla olevat asiat keskenään suhteessa, esim. siitä mikä on helpoin tai vaikein.
Ymmärrän tavallaan tarpeen tällaiselle mindmapille ajatuksia selkeyttämään, mutta jos Markolla on tavoitteena laati GS-nostamisen yhtenäisteoria, niin toivotan pitkää ikää 🙂
Voihan sitä omaa kuormaansa lisätä tosiaan vaikka painovoimaa vihaamalla, mutta ei se nostamista eteenpäin vie, kun ei siihen paljon voi vaikuttaa. Paljon on kuitenkin semmoisiakin asioita mihin ei paljon voi vaikuttaa, mutta jotka olisi hyvä ymmärtää, jos niitä voisikin jollain vippaskontilla hyödyntää.
Ja kun tähän vielä lisää sen tason, että pirustako tässä tietää mikä on oikein, mikä väärin tai hyvä-parempi-paras -menetelmäsota. Lopussa päätyy siihen tuskaan, että istuu vaan kannon nokassa ja itkee.
Eikö vois vaan nostaa 🙂
Ei tämä liity mihinkään yhtenäisteoriaan vaan enemmän aivojen toimintaan ja yleiseen hyvinvointiin.
Your Brain At Work -kirjan mukaan aivojen toiminnan ymmärtäminen helpottaa suhtautumista siihen, eli kun tietää vaikka että ajatuksilla on tapana harhailla tietyssä tilanteessa, siihen voi sitten paremmin kiinnittää huomiota.
Sama juttu kuin siinä että jos omassa työntötekniikassa allemenossa on korjattavaa, sitä ei voi korjata ennen kuin sen tiedostaa itse.
Uskon myös siihen että mitä paremmin ymmärtää nimeomaan omia harjoittelutottumuksiaan, syitään tekemiselle ja omaa tapaa oppia, voi sitä omaa GS:ää viedä paremmin eteenpäin. Kyse on siis henkilökohtaisesta kehittymisestä tai siihen pyrkimisestä, ei siitä että yrittäisin kertoa miten kaikkien pitää toimia jne. Kenenkään ei ole pakko miettiä omia vahvuuksiaan tai heikkouksiaan jos ei halua, sekin on tuota huomion suuntaamista 🙂
”you control nothing but can manage everything” – huomaa kaksi merkitystä sanalla manage..