Etusivu » rauta » Kahvakuulakisoihin?

Kahvakuulakisoihin?

RSS FB:ssä ”tapahtuu”

  • On tapahtunut virhe; syötteen palvelin ei luultavasti vastaa. Yritä myöhemmin uudestaan.

Flickr-kuvat

Luin Outin raporttia kisoista, eli ensikertalaisen näkemystä kisoista ja millaista oli osallistua. Sain käsityksen tekstistä ja paikan päällä että oli ollut hyvä fiilis ja kokemus. Kuitenkin sitten joku kommentoi että kannattaisi vielä hioa tekniikkaa ennen osallistumista jne.

Mun mielestä tuo hiomisasenne on typerä ja lannistava. Se tarkoittaa sitä käytännössä että kuvitellaan kisan tarkoittavan jotain, mistä ei oikeasti tiedetä. Ei ymmärretä mm. seuraavia faktoja:

– kisoissa saa nähdä livenä toisten, itseään taitavampien nostavan, se opettaa paljon

– kisoissa saa näiltä vinkkejä omaan tekemiseen, se opettaa paljon

– kisoissa sa tietää aidosti oman kunto- ja taitotasonsa, se opettaa paljon

– kisoissa joutuu kohtaamaan monenlaisia pelkoja, kun astuu tuomareiden ja yleisön eteen, se opettaa paljon

– kisoissa saa ohjeistusta muilta tehdessään, sekin opettaa paljon

– kisoihin osallistuminen on intensiivinen kokemus fysiikan, mielen ja tunteiden tasolla, sekin piru vie opettaa tosi paljon

POINTTI: kisaaminen opettaa paljon sellaista ilmaiseksi mitä ei saa netistä, kirjoista, dvd:iltä, kalliilta kursseilta tai edes valmennuksesta. Mutta vain jos osallistuu. Toki jo paikan päällä katsominen antaa paljon mutta se on vain murto-osa siitä mitä osallistuminen antaa.

Milloin olet valmis kisaaman? Silloin kun olet valmis oppimaan lisää lajistasi ja itsestäsi! Jos saat kuulan pään päälle jokusen kerran ja haluat osallistua, olet valmis. Jos olet epävarma, kysy niiltä, joilla on lajistasi paljon kisakokemusta. Kisaamaan oppii vain kisaamalla, ei hiomalla.

Hiominen on hienoa mutta vasta sitten kun oikeasti tietää mitä pitäisi hioa 🙂

(Tämä on oma subjektiivinen näkemykseni ja se perustuu n. 5 vuoden kokemukseen kahvakuulakisoista osallistujan ja järjestäjän roolissa Suomessa ja muualla. Olin aivan surkea kun aloitin mutta en kadu pätkääkään, olen oppinut paljon. Taas opin eilen paljon siitä mitä pitää hioa jatkossa sillä tässä ei ole koskaan valmis.)

Mainokset

6 kommenttia

  1. Outi sanoo:

    Toden totta kokemus oli mahtava ja fiilis loistava. Paljon olisi jäänyt saamatta eilispäivältä, jos olisin jäänyt kotiin vaikkapa sitten itsekseni harjoittelemaan.

    Oli hieno nähdä erilaisia tekniikoita ja tuloksia tekniikoista huolimatta tai siis niiden avulla. Oli helppo verrata omaa tekemistä ja ihastua siihen, miten jollain kisaajalla oli hyvin saman tyyppinen tyyli mihin itse pyrkii tai miten aivan toisella tavalla homma voisikin toimia vielä paremmin.

  2. prefecta sanoo:

    Katsojana ja kaikkien alojen asiantuntijana sanoisin, että jos kisoihin osallistumiseen tarvitaan täydelliseksi hiottu tekniikka niin tolla lavalla ei valitettavasti ois ollut ketään.

  3. Marko Suomi sanoo:

    Aivan, tyylejä on satoja ja kenenkään tekniikka ei todellakaan ole täydellinen!

  4. Pasi sanoo:

    Harvoin itse ole sellaisissa kisoissa ollut mukana, missä ei olisi ollut hyvää fiilistä.. ja pienissä kisoissa on yleensä huippu fiilis. Olisi kyllä ollut mukava olla paikan päällä.

    Kisoihin kannattaa osallistua omasta mielestäni silloin, kun itse kokee olevansa valmis ko. koitokseen. Oma fiilis siinä on se ratkaiseva asia!

    Se on täysin totta, että kilpailussa mukana oleminen avaa ne omatkin silmät, kykenee ottamaan vastaan muidenkin kommentteja ja arvioimaan omaa esim. tekniikkaansa. Yleensä sitä löytää kisassa ne omat heikkoudet ja myöskin vahvuudet.

    Eihän meillä kenelläkään ole täydellistä teknikkaa, enkä usko, että kukaan sellaista koskaan saakaan. Mikä on täydellinen.. siinä sitä olisikin pohtimista? Parempaan pitää aina pyrkiä, mutta en ainakaan itse edes täydelliseksi halua, koska silloin luultavasti se kiinnostuskin koko lajia kohtaan lopahtaa.

    Itse olen Outin blogia lukenut ja muutamat kerrat on tullut kommentoitua. Kyllähän sillä suunnalla tekniikka on mennyt paljon eteenpäin ja uskon, että kisoista varmaan sai ideaa omaankin nostamiseen. Tuloshan kisoista oli ihan kelpo, joten siinä ei ole mitään hävettävää. Minulla ei ainakaan tarkoituksena ole ollut lannistaa ketään, vaikka kommentit välillä kärkkäitä voivatkin olla.
    Välillä on vain hyvä muistaa mitä on, eikä mitä esittää olevansa.

  5. Marko Suomi sanoo:

    Luulen että tekniikka on vähän kuten kitaran soitto, sitä voi aina parantaa eikä täydellistä ole olemassakaan.

    ”Välillä on vain hyvä muistaa mitä on, eikä mitä esittää olevansa.”

    Kisaan osallistuessa tämän asian joutuu kohtaamaan hyvin konkreettisesti. Kun on lavalla ja alkaa väsyttää, kuten jossain vaiheessa kaikille käy, se näkyy sekä ulospäin että myös tuntuu itsessä että minkälainen oma luonne on tiukassa paikassa. Joskus jaksaa pinnistää ja joskus ei.

    Treenejä vetäessä, kirjoittaessa, treenatessa yms voi ottaa etäisyyttä ja teeskennellä mitä tahansa mutta kun on lavalla, itseä ei pääse pakoon. Se siinä on myös hieno puoli mun mielestä.

    Se mitä kukin on, on aika filosofinen kysymys ja voihan sitä maalailla vaikka mitä mutta yksi oleellinen juttu on se että vain teot näkyvät ulospäin ja siksi osallistuminen on niin arvokasta.

  6. Pasi sanoo:

    Täyttä asiaa Marko! Näin se juuri menee, kisa on loppu viimein raaka paikka, siellä ei teeskentelyllä saa aikaan mitään vain teot puhuvat puolestaan.

    Se on hienoa, että kisoihin lähtee mukaan eritasoisia kilpailijoita, sehän se tuo suolan juuri näihin kisoihin. Itse ainakin toivon, että kisat tulevat jatkossakin olemaan ilmapiiriltään rentoja ja ennen kaikkea hauskoja tapahtumia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Arkistot

%d bloggers like this: