Etusivu » girevoysport eli kahvakuulaurheilu » Ventspils Atlants 2009 – The Meeting of the Great Amateurs and Champs

Ventspils Atlants 2009 – The Meeting of the Great Amateurs and Champs

RSS FB:ssä ”tapahtuu”

  • On tapahtunut virhe; syötteen palvelin ei luultavasti vastaa. Yritä myöhemmin uudestaan.

Flickr-kuvat

Kolmas kerta Ventspilsin Girevoy Sport -amatööriturnauksessa takanapäin, ja pää täynnä hienoja muistoja. Olisi kiva kirjoittaa joku matkakertomus mutta kun mietin reissua, mieleen tulee vähemmän organisoitua materiaalia.

No, matka alkoi oikeastaan jo keväällä, kun aloimme kartoittaa yhdistyksen foorumilla lähtevän porukan määrää. Itsellänikin esimerkikisi selvisi lähteminen lopulta muutama viikko ennen, koska kisojen alla muutimme perheen kanssa uuteen kotiin. Joukkueesta muodostui monen mutkan kautta 7 henkilön ryhmä, joilla oli kaikilla jo yksi tai useampi kansainvälinen kisa takana. Suomen GS -porukassa alkaa olla jo aika kokenutta väkeä. Ja se näkyy nostamisessa mutta ennen kaikkea juttujen tasossa 🙂 Mm. tiedän nyt ehkä liikaakin luomukananmunista.

Itse lähdin tällä kertaa jake heken (IMALS) ja Simo ”satku” k:n kanssa liikenteeseen perjantaiaamuna kukonlaulun aikaan. Päädyimme muutaman tunnin seikkailun jälkeen Riikaan, jossa tapasimme USA:n joukkueen sekä Suomen kovimpiin nostajiin ja skandiavian kovimman naisnostajan Kukka ”36kg työntö” Laskon. Kuten huomaatte, tämä matkakertomus on täynnä häpeämätöntä Name Dropping:ia(tm). Ai niin, paikalla oli myös Kansainvälinen GS Tulkki Svetlana R, joka on auttanut länsimaisia girevikkejä jo vuosia pyyteettömästi.

Riikassa oli myös Slovenian joukkue eli Gregor ja Jaka. Seuraava siirto oli bussimatka Riikasta Ventspilsiin. Kuski kertoi että perille pääsee joko hieman yli kahdessa tunnissa tai hieman alle, riippuen suostummeko maksamaan sakkoja vai emme. Ah, tuo ihana Latvian liikenne 🙂 Joka tapauksessa, bussi oli täynnä hyvää seuraa, ja matka oli mukava.

Perillä pääsimme tuttuun Olympic Center -hotelliin, jossa olen jake heken kanssa ollut useita kertoja, kisa- ja kurssimatkoilla. Sitä ennen, haimme kaupasta optimaaliset ravinteet, eli metukkaa, suolakurkkua, kefiiriä ja vettä.

Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli oikeastaan vain orientoitumista paikkaan sekä punnitus, joka oli kisapaikan lämmitteluhuoneessa. Sama huone jossa Latvian painonnostojajoukkue kuulemma treenaa. Andrew Durniat kertoi että oli siistiä nostaa samalla tangolla kuin hänen ihailemansa mestari. Painot menivät putkeen ja kukaan ei joutunut lenkille. En usko että kukaan olisi mennytkään, koska paino ei ole vielä kellekään niin oleellinen mutta ei sitä koskaan tiedä 🙂

Vasiljis Ginko, mestari ja kisojen järjestäjä, oli paikalla punnituksissa hoitamassa viime hetken järjestelyjä. Pääsin fanikuvaan 🙂

Kävimme punnitusten jälkeen illallisella Tex Mex:ssa matkustajakavereiden kanssa, jossa onnistuin psyykkaamaan muita viemällä jälkiruoaksi viimeisen juustokakun. On selvää, että ilman optimaalista ravintoa tästäkään lajista ei tule yhtään mitään 🙂

Seuraavat kaksi päivää menivät kisapaikalla hyvin kiinteästi. Lauantaiaamuna koko Suomen joukkue oli kasassa alkuparaatissa. Olin ylpeä saadessani olla noin kovatasoisessa porukassa mukana. Miehet ja naiset näyttivät kyntensä nostoissa, vaikka kellään ei ole ollut mitkään optimaaliset treeniolosuhteet. Jokainen sai rikottua oman ennätyksensä, mikä on aina hienoa.

Tässä kuva Suomen joukkueesta, nappasin sen Kukka Laakson (edit, oli väärä nimi) Ari Kaikkosen Facebook -albumista:

On aika vaikea sanoa mikä tuossa kaikessa on parasta. Ennätykset ovat ok mutta eivät ne tuntuisi niin hyviltä ilman tuota porukkaa. Joukkueen kanssa oli hyvä olla, henki oli kannustava ja leppoisa. Samoin, järjestäjien ja muiden joukkueiden kanssa homma toimi niin kisoissa kuin jatkoilla kuin reissuillakin. On ehkä klisee että urheilu yhdistää mutta niin se piru vie tekee. Kun jakaa tiukan kokemuksen muiden kanssa, näkee muista puolia, jotka eivät ehkä tule arjessa esiin. GS paljastaa luonteen, lavalla on ihan yksin ja alaston ja siinä ei voi selitellä tai näyttää feikkihymyyä. Kun tietää mitä se on, ja voi jakaa sen muiden kanssa niin voidaan puhua jo todella hienosta kokemuksesta.

Iso kiitos kaikille mukana olleille!

Ok, a detailed english translation of the above:

This was my third time in the Ventspils Atlants tournament. It was a great experience, and it’s because of all you great people: the organisers, the neo-GS teams, team Finland, everyone. Experiences like this make all the training and forum bullshittery and political troubles worth it. Thank you very much!

A very special thanks goes to Lopa and Svetlana for helping us, once again!

Eat your sausages and lift like a maniac! Until next time.

Mainokset

1 kommentti

  1. jake heke sanoo:

    Joo,olen samaa mieltä,että porukalla mieletön merkitys matkan onnistumiseesn! Näen yhä silmissäni testaus menetelmän jossa posket näkyvät takaapäin! Siinä oli ideariihi parhaimmillaan! Luomukananmunat pistävät mietityttämään? Toivottavasti teemme tulevaisuudessa lisää reissuja. Vastaavanlaista ryhmähenkeä ja ystävällisyyttä kuin GS porukoissa saa hakea! Jopa 7 kertainen MM Fuglyev opasti meitä suomalaisia pitkän aikaa lämmittely huoneessa!
    Kaikki olivat avuliaita ja jakoivat tietoa ,sekä kokemuksia. Enpä ole vstaavan törmännyt muissa urheilulajeissa!
    Mahtava reissu ja mahtava porukka,KIITOS!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Arkistot

%d bloggers like this: