Hyvä Tuomo!
Tuomo radiossa
Vastaa
Avainsana-arkisto: kahvakuula
CrossFit Espoo ja kahvakuulan nostamisen perusteet – kiitos!
Kävin tänään vetämässä CrossFit Espoo -salilla kahvakuulan nostamisen perusteet -seminaarin, eli käytännössä intron kahvakuulaurheiluun. Hieno sali ja porukalla hyvä henki, mitä muuta voi toivoa. Kiitos osallistuneille!
Kiitos tämän päivän kurssilaisille!
Kiitos osallistumisesta, näillä eväillä jatkoon!
Liikkeen kauneus ja matematiikka
Summanen ja Hazard, Lätkä -kirja:
“Kaikki kauniit lajit perustuvat luontaisiin liikeratoihin. Analyyttisyys on pysäyttämistä ja osiin hajottamista. Urheilusta puhuminen ja kirjoittaminen on aina urheilulle väkivaltaista, koska analysointi pysäyttää liikkeen. Toki puhe, teon ajatteleminen ja sen analysoiminen auttaa urheilijaa, mutta ruumiissa sen tiedon on resonoitava. Urheilu on rytmiä, vaistoja ja makuja – täysin jotain muuta kuin mitä nyky-yhteiskunnassa vaaditaan.”
Mahtavaa tekstiä!
Olen samoilla linjoilla kuin kirjoittajat vaikka en osaa ilmaista asiaa noin hienosti. Liike ja tekniikkaa tuntuu kehossa, ja kisatilanteessa jylläävät ihan muut voimat kuin excelissä oleva treeniohjelmakaavio. Vaikka matematiikasta on paljon apua, hyvää nostamista ei voi laskea millään kaavalla.
Ehkä tämän asennoitumisen takia (en tiedä onko se hyvä asenne) en ole koskaan ollut hirveän kiinnostunut teoreettisten treeniohjelmien ja kuormitustaulukkojen ylläpitämisestä, vaikka niistä voisi varmasti jälkikäteen päätellä kaikenlaista. Teen treenit hyvin pitkälle ns. fiilispohjalta ja yritän keskittyä liikkeen tuntumaan, niin että nosto lähtisi hyvin vaikka nukkuessa.
Fiilispohjaisuus on huono siksi että treenikipinän ollessa heikompi, ei tule paljoa tehtyä, kun taas numeroita katsomalla ehkä tulisi oltua tunnollisempi? Toisaalta ehkä hyvää on se että ei tule tehtyä väkisin ja että kun fiilis on kohdallaan niin silloin kulkee hyvin.
Lunta, aurinkoa
Jetlag vaivaa enkä jaksanut nostella kuulia. Siispä menin tekemään Sonninmäen puistoon hieman lumitöitä keskiviikkotreenejä varten:
Viime viikko meni luentosaleissa ja muutenkin eri maisemissa. Floridassa oli kivaa mutta kotona on parasta 
Sattumalta löysin viime kurssista mieltä lämmittävän arvostelun, kiitoksia vaan kirjoittajalle:
http://kultsinkamppa.blogspot.com/2012/01/kuulan-kiskontaa.html
Seuraavalle kurssille on yksi tai kaksi paikkaa vielä jäljellä, täytyy tarkistaa kun tästä virkistyy. Sitä ennen on sunnuntaina Ryhdin tuomarikoulutus ja salikisat, lisätiedot kahvakuulafoorumilla.
Lisää kahvakuulakursseja tulossa Hyvinkäälle
Helmikuussa ja maaliskuussa lisää nostamisen perusteet -kursseja. Sopii aloittelijalle, kokeneemmalle, ohjaajalle ja kilpailijalle.
Kursseilla keskitytään perusliikkeiden tekniikkaan eli harjoittelun ja kilpailemisen peruselementteihin.
Tarkemmat aikataulut lähipäivinä.
Mitä sinä aiot tehdä uudella elämälläsi?
Sanotaan että inspiraatio ilman perspiraatiota ei ole mitään. Olen samaa mieltä. Frank Forencich kirjoittaa uudessa tekstissään “Live to give” siitä että on oikeastaan aika hyödytöntä vain itsensä takia jumpata ja pumpata pitkällä tähtäimellä. Mitä sitten kun se kunto on jo hyvä, sikspäkki näkyy toppatakin läpi, elämänhallintaopit on otettu käyttöön ja hampaat kiiltävät? Mikä on seuraava askel? Frankin mielestä silloin pitäisi miettiä miten näitä uusia supervoimiaan voisi käyttää oman yhteisönsä hyödyksi.
Mitä sinä aiot tehdä sillä uudella hyvällä kunnollasi ensi vuonna? Kenen hyväksi teet ja mitä?
Lue koko Frankin teksti tuolta:
http://blog.exuberantanimal.com/why-be-healthy/
“Our knowledge is now mature. The formula is well known and for the most part, it works. We know how to create and maintain human health and performance. Assuming that you’re born with a decent set of genes and are raised in a fairly nurturing environment, it all comes down to a familiar set of basics: a good Paleo-style diet, lots of vigorous exercise, stress reduction, community and a sense of meaning. That’s pretty much it, and it doesn’t have to be done perfectly; there are millions of possible variations that deliver the same basic success. If you follow the formula, you’ll get healthier.
But then what?”
Kuva löytyi googlen kuvahaulla tuolta, en tsekannut saako käyttää: http://heritagesolutionsok.blogspot.com/2009/09/aaaaaay.html
Kahvakuulatekniikkakurssilla vielä vapaita paikkoja
Ilmottautua voi vielä maanantaihin asti:
Tsemppi vai taito?
Tsemppi tai taito. Ei pitäisi olla “tai”, vaan tsemppi JA taito. Molempia tarvitaan kahvakuulan nostamisessa, jopa samaan aikaan. Usein, kun puhutaan liikunnasta, puhutaan vain tsempistä, runttaamisesta, vääntämisestä, itsensä rankaisemisesta ja rääkistä. “Helvetti kun oli kova treeni, paikat enemmän jumissa kuin 97 juhannusjuhlien jälkeen”. Tekemisen taito tai liikkeen sulavuus saa vähemmän palstatilaa. Ehkä siksi että sitä on vaikea kuvailla, vaikea saada mukaan valokuvaan jossa fitnessmallin iholle on ruikittu suihkupullosta vettä, jotta se näyttäisi vieläkin pirtsakammalta. Videollakin se on vaikea saada kiinni, sillä tarvitaan mahdottomasti taitoa tehdä video (youtubessa on tällaisia hienoja parkour -videoita kyllä, joten ei se mahdotonta ole), jossa näkyy sekä liikkeen voima että liikkeen taito, joka näkyy loppujen lopuksi liikkeen kauneutena. On helpompi laittaa joku porukka heiluttamaan kuulaa miten sattuu ja irvistelemään “rankan” musiikin tahdissa.
Rumallakin keholla voi tehdä kauniin liikkeen. Tai, itse asiassa mikä on sen kauniinpaa kuin mikä tahansa keho hienosti tehdyssä liikkeessä?
Tilinteon hetkiä?
Tämä vuosi alkaa olla lopussa, ja on katsottava hieman taakse ja hieman eteen. Yleensä joulun lähestyessä mietin aina mitä on vuoden aikana tapahtunut. Tänä vuonna se on jotenkin korostunut, ehkä koska täytin 35, ehkä koska menin naimisiin, ehkä jostain muusta syystä.
Treenin, oman kisaamisen ja oman kahvakuulatoiminnan suhteen tämä vuosi on ollut laimein tähän mennessä. Ok, LC:ssä tuli Ruotsissa enkka mutta muuten olen mennyt säästöliekillä, ja kokenut siitä jopa syyllisyyttä, mikä on sinänsä älytöntä. Ehkä se johtuu siitä että viimeiset 5 vuotta olen elänyt kahvakuulaurheilulle hyvin pitkälle.
Viimeiset 5 vuotta kuulaurheilun ehdoilla
Se alkoi sinä vuonna kun täytin 30, joka oli vedenjakajavuosi omassa elämässäni. Ei kolmekymppisten takia vaan läheisen vakavan sairastumisen (jotkut teistä tietävät tarkemmin mistä on kyse) ja kaiken siitä seuranneen takia. Laji antoi kaoottisessa elämänvaiheessa edes jotain, johon luottaa (24kg on aina 24kg, vaikka mitä tapahtuisi ympärillä) ja se vei sittemmin mennessään täysin.
Sittemmin lajista on tullut hyvin rakas, kaikkien kisakokemusten ja lajin kautta tulleiden ystävien takia. Iso juttu, ei voi mitään. En osaa suhtautua kahvakuulan nostamiseen ja GS-urheilulajiin mitenkään hirveän neutraalisti, ja muutenkin treeni on ollut aina hyvin tärkeä asia. Edelleen sairastumis- ja kuntoutusasioiden läheisyyden takia suhtaudun myös ihmisen fyysiseen suorituskykyyn aika vakavasti. Se ei ole todellakaan mikään kepeä ihankivajuttu -asia tai kivan ironinen -näkökulma, vaan elinehto.
Joka tapauksessa, viimeiset 5 vuotta on ollut antoisaa aikaa. Mutta, mitä seuraavaksi? Olen tänä vuonna ihan tarkoituksella jäänyt ja jäämässä pois monesta kahvakuulakuviosta, jotta elämässä olisi enemmän tilaa. Tein alussa klassisen virheen, josta eräs ystävä jo 5 vuotta sitten varoitti “don’t spread yourself too thin.” Ja tein juuri niin. Halusin olla mukana kaikessa koko ajan, ja se taas johti ajan kanssa siihen että sitä mukana olemista oli ihan liikaa ja koko homma rupesi kypsyttämään toden teolla. Nyt kun olen jättäytynyt pois ja keskittynyt pariin asiaan (Ryhtiin, töihin) niin asiat alkavat olla taas selkeämpiä ja yksinkertaisesti hauskempia.
(Opeista sekin että olen tämän blogin myötä oppinut paljon bloggaamisesta, ja olen tehnyt kaikki mahdolliset virheet. Kuten esim. sen että asiantuntijablogissa ei saisi olla tällaista reflektiivistä pohdintaa vaan pitäisi postata vain omaa henkilöbrändiä tukevaa materiaalia. Puhumattakaan siitä että postausten pitäisi olla lyhyempiä!)
Kohtuullisuus on kiva ajatus mutta kovaa menemisestä saa paljon irti
Mutta, tuokin on kaksiteräinen miekka. Olen surkea kohtuullistaja ja hyötyliikkuja. En osaa “vain” osallistua, haluan vaikuttaa. Saan tilanteista enemmän irti kun ollaan raivaamassa tietä ja tekemässä asioita täysillä ja isolla sydämellä. Tykkään siitä kun rakennetaan uutta kulttuuria ja mennään aika kovaakin eteenpäin. Sitä sai tehdä kahvakuulaurheilun alkutaipaleella. Silloin kun meitä oli vain kourallinen, Antti, Kukka ja kaikki oli epävarmaa ja kaikki oli auki Oi sitä aikaa kun täällä ei vielä käyty idioottimaista GS vs toiminnallinen -väittelyä, jota jenkeissä käytiin
En silti haikaile lajille vuoden 2006 tilannetta, sillä nyt asiat ovat paljon paremmin ja tulevat olemaan 2016 vielä paljon paremmin GS:n suhteen!
Joka tapauksessa, en oikein osaa treenata jos minulla ei ole selkeää kisatavoitetta. En jaksa kiinnostua “ominaisuuksien kehittämisestä” tai “kehonkoostumuksen parantamisesta” vaan kaipaan kisavalmistautumisen intoa, ahdistusta, jännitystä ja draamaa. Adrenaliini-riippuvuutta ehkä? Se tunne kun ennen kisaa veri sykkii kovempaa kuin normaalisti, kuten Misfits runoilee Wolfsblood -laulussaan “it’s pumping like it’s fucking in my veins”. Kun juttelee pahimman kisakumppanin kanssa, joka uhoaa tekevänsä sellaisella tahdilla, johon ei usko pystyvänsä mutta päättää siinä samassa lähteä mukaan. Mitä kaiken tuon rinnalla on “treenaan, jotta paikat olisivat istumätyön jäljiltä hieman vähemmän jumissa.” Arvokasta, kyllä, sykähdyttävää, ei oikeastaan.
Tavoitteita tulevaan
Mitäs sitten jatkossa? Olen vähän varonut miettimästä tavoitteita. Jotenkin luulen että se on joko täysillä tai ei mitään. En oikein osaa muuta. Eli ehkä pitäisi vain päättää että se on vuonna 2012 sata työntöä rikki? Katsotaan mitä miehestä lähtee irti? Onhan mulla uudet nostokengät ja kaikki.
Kahvakuulaharjoittelun perusteet -kurssi 7.1.2012 Hyvinkäällä
Opi nostamaan kahvakuulaa turvallisesti ja tehokkaasti!
3h kurssi kahvakuulaharjoittelun perusteista Hyvinkäällä 7.1.2012 klo 10 – 13, Hyvinkään yhteiskoulun palloilusalissa (Uudenmaankatu 17, 05800 Hyvinkää).
Ilmottaudu tästä 3.1.2012 mennessä: http://bit.ly/tstUHl
Aikaisempaa kokemusta ei vaadita. Kurssille otetaan 15 ensin ilmoittautunutta. Ota mukaan oma kuula, vesipullo ja sisäliikuntavarusteet. Kuulaa on myös mahdollista lainata jos et omista sellaista vielä.
Ohjelmassa heilautus, punnerrus, vauhtipunnerrus, työntö sekä tempaus eli kahvakuulaharjoittelun perusliikkeet.
Ohjaajana minä eli kokenut kahvakuulaurheilija ja -ohjaaja Marko Suomi: http://marksgs.wordpress.com/markosuomi/
Kurssin hinta 50€. Jos tuot oman kuulan niin hinta on 45€. Paikalla on joka tapauksessa eri painoisia kuulia kokeilemista varten.
Maksu etukäteen laskulla, jonka saat ilmottautumisen jälkeen 2.1.2012.
Ilmottautumislomakkeen linkki vielä kerran: http://bit.ly/tstUHl
Facebook -tapahtuma on täällä (muista silti ilmottautua lomakkeella!): https://www.facebook.com/events/314659688555166/
Lisätietokyselyt joko puhelimella 050 3441312 tai maililla markosuomi@gmail.com
Vuosi 2012 alkuun nostamisen opettelulla
Suunnittelin että pidän yhden tai pari parin tunnin kahvakuulakurssia heti vuoden alusta Hyvinkäällä. Ensimmäinen 8. tai 9.1.2012. Lisätietoa pian tässä blogissa. Jos haluat infoa suoraan kun paikka ja aika tarkentuu niin laita postia tänne: markosuomi@gmail.com
Kurssit keskittyvät kahvakuulan nostamisen opetteluun perusliikkeiden (heiluri, työntö, tempaus) kautta. Hyvä nostaminen on peruste kaikelle kahvakuulatreenille, joten sen opetteluun kannattaa käyttää aikaa. Tekniikan kautta pääsee sitten aikanaan kovempaan vauhtiin ja isompiin painoihin.
Tämän päivän GS-treeni
Lämmittelyjen ja mobbausten jälkeen:
Tempauksen tekniikkaa
Tempaus, suhteellisen kevyt kuula, kovahkolla 24 rpm tahdilla
12 x 1min töitä, 30sek taukoa
–
loppuun kuntopiiri, 3 kierrosta, jokaista liikettä 30sek
- “takaisin pikkujouluista” (ollaan polvillaan ja nostetaan ristikkäin jalkaa ja kättä)
- syöksypommittajapunnerrus
- selällään jalat ilmassa lantion nostelua
- 2 käden heiluria
Hyvät ravistelut ja syömään!
Ryhti Method (c) ™ (r)
Mietin että mikä on minulle oleellista treenien vetämisessä. Ja puhun nyt omalla kohdalla Ryhdin kahvakuulatreenien vetämisestä.
Tässä kolme asiaa älyttömän hienon punaisen kolmion ympärillä.
Ensinnäkin, mun tavoite pitkällä juoksulla treenien suhteen on että ihmiset oppivat nostamaan hyvin, ja heidän kehonhallintansa ja fyysinen suorituskykynsä paranee. Sitä kautta on helppo lähteä kisaamaan tai olla ihan vaan kuntoilumielessä liikkeellä. Tämä siis toki ideaalitilanteessa mutta tavoitteita pitää olla.
Miksei vain keskittyisi yhteen asiaan? Runtata fysiikkaa vaan niin että porukalta on taju pois? No, siksi koska kaikki eri asiat tukevat tai tarvitsevat toisiaan. Jotta voi sisäistää tekniikkaa, pitää olla kehon hahmotusta. Jotta voi päästä nostamisessa eteenpäin niin fysiikan pitää kehittyä. Nostotekniikka taas palvelee terveyttä ja kisaamista ja fysiikkaa, koska huonolla tekniikalla ei pitkässä juoksussa saa lisää toistoja tai lisää rautaa ilmaan.
Tällä idealla olen vetänyt treenejä viimeiset pari-kolme vuotta, nyt vaan yritän hahmotaa että mitä tuossa oikein on ja kehittää sitä eteenpäin. Ei mitään kovin monimutkaista. Tuo kuitenkin mahdollistaa sen että treeni on parhaimmillaan mielekästä sekä vetäjälle että treenaajalle. Kaikkea kolmea osa-aluetta voi painottaa ja viedä eteenpäin monella eri tavalla ajan mittaan. Tärkeintä on oppiminen.
En pidä yhtään ajatuksesta, että yksittäinen treeni olisi vain “kunhan nyt jotain heilutellaan että tulee hiki ja hyvä mieli”. Hyvä mieli on todella tärkeää, ja muutenkin tunnelma ja ilmapiiri mutta niitä ei todellakaan tarvitse hankkia keksimällä itse aina vaan uusia liikkeitä tai pelleilemällä.
Loppuun vielä hieno Propagandhi -cover:
Ja alkuperäinen:
Mitä olet oppinut vuonna 2011?
Päivän tai viikon kysymys: Mitä olet oppinut treenistä tai terveydestä tänä vuonna? Mikä oli isoin oivallus? Mikä oli oman elämäsi arabikevät? Laita vastaukset kommentteihin.
–
Itse en osaa ihan vielä vastata tähän, pitää vähän miettiä mitä kaikkea on tapahtunut. Kisaamisen osalta tämä on ollut itselläni vaimein vuosi pitkään aikaan, olen tietoisesti panostanut enemmän töihin enkä ole pystynyt panostamaan kisaamiseen täysillä samalla. Joskus aikaisemmin olisin ehkä yrittänyt rypistää molempia kiukulla, joten ehkä siinä on yksi oppi että lautaselle ei ihan kaikkea kivaa aina mahdu yhtä aikaa.
Ryhdin toiminta on ollut palkitsevaa, meillä on aktiivinen porukka joka on saanut paljon aikaan, leirejä, kisoja, kisaryhmän treenejä, kisamatkoja ja vaikka mitä.
Katselin tuossa tämän blogin statistiikkaa, ja sattumalta tänään on tultu mm. näillä hakusanoilla:
| kisakuula 14 kg | 2 |
| nivelrikko nilkossa | 1 |
| sukupuolielinten surkastuminen | 1 |
| kahvakuula harjoittelu | 1 |
| ojentajaliikkeet kahvakuulalla | 1 |
| kahvakuulatreeni pakaroille |
Toivottavasti löydätte etsimänne, ihmiset!
Muutama vanha postaus tältä vuodelta:
Lahjakkuus on yliarvostettua, oppiminen määrää
Ryhti kävi Uddevallassa ja muotibloggaus
Heikoimman lenkin positiivinen sanoma
Minimoi Stressi: Informaatiotulva & Terveys | JUSSIRIEKKI.FI
Naisten painoharjoittelu, osa 8700 ja muuta herkistelyä
Puoli tuntia ympäri Suomen
Tänään oli kansallinen maratonnostopäivä. Eri puolilla Suomea (ainakin Riihimäki, Tampere, Oulu ja Uurainen) kokoontui ihmisiä nostamaan kahvakuula 30min putkeen, lajina OALC. Tulokset löytyvät foorumilta.
Tykkään siitä miten tuollainen tapahtuma on organisoitu, parvimaisesti. Joku keksii idean, julkaisee sen avoimesti foorumilla ja sitten muut ottavat mallia ja tekevät saman omalla paikkakunnallaan. Kaikki tulokset julkaistaan samaan paikkaan kaikken nähtäville, ja näin jaettu ilo on todella moninkertainen ilo. Kellään ei ole varsinaisesti kontrollia kokonaisuuteen.
Voisihan tuon kaiken tehdä niinkin että tekisi vain omalla salilla “eikä pitäisi siitä mitään meteliä”. Mutta, olisiko siitä iloa silloin näin monelle ihmiselle? Näkisikö kukaan muu että tuollaista voi ja kannattaa tehdä?
Maratonnostajien elävä legenda on tällä hetkellä valkovenäläinen Sergei Matskevich, joka alla olevassa videossa tekee pitkän ajan yhden käden työntöjä 32kg:lla.
Uusi nostokausi
Kuva
5 vuoden koristossukauden jälkeen lähden kokeilemaan uusia tuulia. Prosecit palvelivat hienosti kunnes repesivät useasta kohdasta. Kiitos asianosaisille hienosta lahjasta!
Suosittelen muuten liikettä nimeltä Urheilu Kiilunen, jonne sain siis lahjakortin ystäviltä. Hyvä ja asiantunteva palvelu!
Voiko se toimia?
Pari-kolme vuotta sitten rakas vaimoni kommentoi jauhamaani “olisi kiva vetää treenejä täällä mutta kun ei ole salia” -liturgiaani: “ala vetää niitä puistossa”. Ajattelin että se ei ikinä tule toimimaan. Kuka sinne tulisi?
No, olin väärässä, kuten usein olen. Parin satunnaisen puistotreenaajan aloittamasta toiminnasta on kasvanut ihan oikea elinvoimainen seura, jolla on iso tulevaisuus. Ihmeellistä. Meillä on tehokas puheenjohtaja, useita treeninvetäjiä, aktiivisia kisaajia ja vieraileviä tähtiä leirillä.
Tämä tuli mieleen tänään kun vedin treenejä pimeässä ja sateisessa puistossa kun parikymmentä ihmistä tuli sinne jälleen jostain kuuliensa kanssa. Ja viime viikolla kun Sami veti tempausta yhtä pimeässä kolmellekymmenelle. On hienoa olla mukana Ryhdissä! Ehkä tämän jutun opetus voi olla se että ei kannata jäädä sitkumutkujosvaikkakuin -moodiin vaan alkaa samantien toimimaan?
Onko ihmisellä pakko olla liikunnassa tavoite?
“Tavoite”
Tässä on aihe, joka jakaa treenimaailmassa ihmisiä aika selkeästi kahteen leiriin. Leiriin, jotka eivät oikein ymmärrä toisiaan lainkaan. Vai ymmärtävätkö? Onko sinulla tavoitteita liikunnassa vai vastustatko niitä?
Just say no to tavoitteet
Toinen ryhmittymä, on aika äärimmäisesti sitä mieltä että liikunnan pitää olla kivaa. Se on vapautta arjesta, töistä, perheestä, parisuhteesta, ties mistä. Sillä ei ole muuta tavoitetta. Se kielletään hyvin vahvasti, jos aiheesta kysytään. “EI minulla todellakaan ole mitään tavoitteita!”. “Kunhan huvikseni treenaan!”, “Treenin kuuluu olla hauskaa!”. Eli tavoite on jotain mitä vierastetaan hyvin voimakkaasti. Se on ehkä jotain sellaista liian hienoa, tai siinä on jotain virastomaista. Ehkä siitä tulee liikaa mieleen työ ja suorittaminen? Jotenkin, jos otetaan tavoite mukaan edes keskusteluun, se ikäänkuin tappaa kaiken liikkumisen nautinnon saman tien niskalaukauksella, ja sen jälkeen kaikki liike on vain pakonomaista puurtamista velvollisuuden tähden räkä poskella.
Ei ole elämää ilman tavoitetta
Toinen ääriliike puolestaan kertoo aina miten tärkeää tavoiteasentanta on. Oikeastaan monet tästä militanttiryhmästä ovat sitä mieltä että ei edes kannata tehdä mitään jos ei ole tavoitetta. Eihän silloin missään ole mitään järkeä! Miten voi kehittyä, jos ei ole tavoitetta? Miten voi tietää kehittyykö vai ei, jos tavoitteita ei seuraa? Onhan sitäpaitsi rentoutuminenkin tavoite, eivät kaikki tavoitteet ole vain numeroita. Tämä porukka saattaa loukkaantua verisesti siitä jos heidän tavoitteitaan kyseenalaistetaan, kuten vaikka sanomalla “Mitä helvetin väliä sillä on kuinka monta tempausta jaksat tehdä jossain koulun liikuntasalissa?”. Tai “miksi aikuinen ihminen miettii hauiksen ympärysmittaansa, eikö sulla ole ihan oikeita ongelmia?” Ehkä jopa “Eikö tuo kilpailu ole vähän tyhmää?”.
Onko välissä harmaata vai onko tämä kuten klassinen useamman erä matsi Puska vs karpit?
Tämä kahtiajako kuulostaa ihan typerältä mutta on täyttä todellisuutta tässä paljon ajatuksia ja tunteita herättävässä henkilökohtaisessa toiminnassa, siis omassa treenaamisessa. Siinä tulee väkisinkin vastaan se että MIKSI tätä kaikkea tulee tehtyä. Tavoitevastainen porukka ei ehkä halua niin paljoa miettiä, ehkä he haluavat vain toimia tai nauttia? Tavoitteellinen sen sijaan ei ehkä halua miettiä miksi juuri se oma tavoite on tärkeä? Tai sitten yksinkertaisesti ihminen ei osaa eläytyä hyvin kuin samankaltaisten ihmisten ajatuksiin?
Tavoitteettomasta tavoitteelliseen
Kävin itse jotakuinkin tällaisen “kehityskaaren” kahvakuulan kanssa: Ensin, löysin välineen, jolla oli hauska opetella kaikkea uutta. En ollut tajunnut että minäkin voisin oppia näitä kaikkia ihmeellisiä liikkeitä. Siitä tuli oikeastaan oma juttunsa, löytää aina vain uusia ja uusia tapoja liikuttaa sitä painoa. Sitten aloin hankkimaan isompia kuulia, ja kokeilin kaikkea niilläkin. Siinä tuli vastaan se, että ihan kaikkea ei tuosta vain voinutkaan tehdä, siispä päätin hieman keskittyä pienempään määrään liikkeitä. Siinä vaiheessa tuli sekin asia vastaan, että jotenkin kirjat ja DVD:t alkoivat toistaa itseään.
Aina sanottiin, että “nyt 100 uutta liikettä!” ja kuitenkin ne olivat vain sitä samaa vanhaa tai korkeintaan jotain hassuja variaatioita niistä samoista jutuista. Saattoi olla että monella liikkeellä oli eri nimet, usein keksijän mukaan nimettyjä mutta periaatteen tasolla mitään eroa ei ollut. Auringon alla ei ollut mitään uutta, ei vaikka DVD:n kannessa toisin väitettiin! Aloin kallistua siihen, että mieluummin sitten yritän kehittyä jossain vähän paremmaksi kuin että vain etsisin aina vaan uutta ja uutta jännää liikettä. Huomasin että parissakin liikkeessä oli tekemistä, ja että nyt jouduin panostamaan ihan eri lailla taitoon. Että miten ja miksi tehdään niin ja näin. Miten saadaan voimaa lisää tähän liikkeeseen, jotta kuula nousisi useammin, tai että voisin nostaa lisää painoa.
Ja koko ajan on ollut mielekästä, hauskaa ja kivaakin. Tavoitteellinen tekeminen ja kaiken ylimääräisen karsiminen ei olekaan tehnyt treenistä virastomaista puurtamista vaan siinä on pysynyt ilo mukana. Toki, aina ei ole kivaa mutta eihän se ole mahdollistakaan. En vain itse tajua miten tavoite sulkisi ilon pois?
Ehkä tavoitteisiin voi suhtautua myös monella eri tavalla, ei vain niin että se on täysin kuolemanvakavaa?
Jotenkin noin. Ensin paljon kaikkea sekaisin, sitten turhan karsimista ja johonkin keskittymistä. Turha on siis omalta kannaltani turha. Jos haluaisin tulla paremmaksi TGU:n tekijäksi, keskittyisin siihen. Se ei kiinnosta jostain syystä. Onhan se hieno liike, ja varsinkin kehonhallinnan kannalta tärkeä mutta olen huomannut että oman terveyden ja toimintakyvyn kannalta mun ei ole tarvinnut hioa sitä mihinkään kovin kummoiseen tasoon. Teen sitä n. kerran kahdessa kuukaudessa ja aina se menee ihan ok, pääsen lattialta ylös. Toisaalta, kun en enää pääse niin tiedän että minulla on ongelma.
Flickr cc search / ky_olsen
Ryhdin LC
Eilisestä jäi hyvä mieli. Olin ensimmäistä kertaa GS-kisoissa muussa roolissa kuin nostamassa, tällä kertaa toimin ns. juontajana. Tykkäsin hommasta vaikka kisajännitykseltä ei voinut välttyä, ja sehän on oikeastaan yksi homman hienoista puolista. Jännitys ja adrenaliini ja tunnelma, joka tulee nostajien tsempistä ja kannustajien huudoista. Hieno laji!
Alta löytyy linkit Simo Karjalaisen ottamiin kuviin kisoista:
https://picasaweb.google.com/115859536013166453198/G51111
https://picasaweb.google.com/115859536013166453198/G5112011
Tuolla foorumikeskustelua kisoista:
http://kahvakuula.fi/forum/viewtopic.php?f=48&t=3887&start=120
Ja täällä vielä kaikki tulokset:
http://www.kahvakuulakisat.info/competitions/view/ryhdin-long-cycle-2011-2011-11-05
Uusin Ryhti Filmi!
Mainos: Ryhdin kisoissa kuulatarjous
Mainostan tässä että Ryhdin kisoista ensi lauantaina saa ostaa kisoissa käytettäviä Spartan -kisakuulia alehintaan ilman rahtikuluja. En saa kaupoista provikkaa mutta toivon että kaikki menevät sillä muuten joudun roudaushommiin kisojen jälkeen.
Varaa kuulasi alla olevan linkin takana olevalla lomakkeella ja nouda lauantaina tapahtumapaikalta:
Kisatapahtuman tiedot Facebookissa:
Tule mukaan tekemään maailman parasta kahvakuulawikiä!
Ok, hieman provosoiva otsikko. Olen kuitenkin tosissani. Missään päin maailmaa ei ole hyvää kahvakuulawikiä, tai en ole varma onko edes huonoja. (etkö tiedä mikä on wiki? Se on nettisivusto, jota voi ylläpitää yhdessä lukematon määrä ihmisiä, ja siten tieto pysyy ajan tasalla paremmin kuin yhden ylläpitäjän toimesta. Wikit toimivat hyvin esim. usein kysyttyjen kysymysten luetteloina tai tietosanakirjatyyppisinä sivustoina tai vinkkilistoina)
Wikejä ei ole kahvakuulista siksi että suurin osa tiedosta on keskustelufoorumeilla, blogeissa tai firmojen esitteissä sirpaleisena ja kukaan ei ole ruvennut virittämään wikiä. Ja siksi juuri uudelleen ja uudelleen kysellään ihmisiltä samoja kysymyksiä, kuten alla olevissa esimerkeissä. Wiki ei siis poista yllä olevien tiedotuskanavien tarvetta vaan täydentää niitä.
http://marksgs.wordpress.com/2011/10/31 … oppimaara/
Kutsun sinut siis mukaan tekemään yhdessä hajautetusti ja ilman sen kummempaa kontrollia kahvakuula-aiheista wikiä ilmaiseen wikispaces -palveluun. Todella vaatimaton pohja on jo olemassa ja sitä saa vapaasti muokata. Voit lisätä sivuja, linkkejä, kuvia, tekstiä jne. Kohderyhmä tiedolle on kuka tahansa kahvakuulaharrastaja. Mitä tietoa olisit itse kaivannut aloittaessasi?
Wikisivusto on tuolla:
http://kahvakuula.wikispaces.com/
Kuten huomaat, pääpaino ei ole kauniissa ulkoasussa vaan tiedossa.
Jos haluat mukaan, liity jäseneksi tuolla alla. Mitään velvotteita tai sitoutumispakkoa ei ole, yksikin lause on merkittävä panos! Tiedon omistus on jaetusti wikin tekijöillä, eikä sitä koskaan tulla käyttämään kaupallisiin tarkoituksiin tai vastaavaan.
http://kahvakuula.wikispaces.com/space/join
Tykkää tästä:
Kahvakuulatiedon minimioppimäärä
Tieto lisää tuskaa mutta se myös vapauttaa tietämättömyyden aiheuttamasta sekoilusta. Tässä siis tulee hieman perustietoa. Se mitä sinun kahvakuulaharrastajana tai tulevana sellaisena pitää minimissään tietää aiheesta, jotta elämänlaatusi kohenisi ja saisit harrastuksesta mahdollisimman paljon tietoa. Oletan että kuitenkin tiedät mikä on kahvakuula (se on pyöreä metallinen kuula, jossa on kahva).
Juttu on kysymysmuodossa, kysy, jos jotain puuttuu niin lisätään. Tai pistetään vaikka wiki pystyyn jos oikein hurjaksi menee.
Miksi kahvakuula on niin kova juttu ja mitkä olivatkaan ne perusliikkeet?
Kova juttu:
- se on paino
- se on vapaa paino, joidenkin mielestä maailman vapain
- jotta saat ihan oikeasti etua treenistä, sinun täytyy opetella hyvä nostotekniikka
- jos opettelet hyvän nostotekniikan, saat sivutuotteena paremman koordinaation ja kehon hahmotuksen
- hyvä koordinaatio ja kehon hahmotus auttavat kaikissa elämän askareissa sekä saavat sinut näyttämään paremmalta myös firman pikkujouluissa
Perusliikkeet, 7 ensimmäistä ovat ehdottoman tärkeitä osata tai ainakin tietää mitä ne ovat:
- heilautus
- rinnalleveto
- punnerrus
- vauhtipunnerrus
- työntö
- korkea veto
- tempaus
- ja sitten erilaiset kyykyt
- kaikenlaiset akrobatia- ja kehonhallintaliikkeet
- jonglööräys
Mistä kahvakuula on tullut ja miksi se on nyt niin pinnalla?
- kahvakuula on satoja vuosia vanha keksintö, eikä ole välineen syy jos se sattuu olemaan nyt pinnalla
- fitness -trendejä tulee ja menee mutta 16kg on aina 16kg, eli kuula säilyttää arvonsa vaikka trendit vaihtuisivatkin, älä ole siis huolissasi sijoituksesi arvosta
- kahvakuula on ilmeisesti venäläistä perua, Suomeen se on tullut sekä idästä että lännestä vuosien varrella
Miksi kuulia on niin paljon erilaisia, mistä tiedän mikä on hyvä?
- klassinen malli on paras, sillä se on kestänyt ajan hammasta
- klassinen malli: metallinen, pyöreä, pyöreäkahvainen – myös kisamalli on klassinen malli
- unohda muovikuulat, kulmikkaat viritykset tai muut sekoilut ja sijoita klassikkoon
Mistä saan ohjausta kahvakuulien kanssa puuhasteluun?
- ota yhteyttä lähimpään paikallisseuraan
- ota yhteyttä lähimpään kahvakuulakoulutuksia järjestävään tahoon
- jos haluat nimenomaan kisaamisesta tietoa, ota yhteyttä kokeneisiin kisaajiin (heidän tietonsa löydät kahvakuulakisat.info -sivulta)
- ota yhteyttä lähimpään kuntosaliin, jossa on aiheen opetusta
Mistä tiedän, onko kahvakuulaohjaaja pätevä hommaansa?
- osaako ohjaaja tehdä rinnallevedon kahvakuulalla?
Miten voin pätevöityä ohjaajaksi?
- opettele itse perusliikkeet ja niiden periaatteet, jotta tiedät miksi mitäkin tehdään
- ohjaa harjoituksia
- käy joku tarjolla oleva ohjaajakurssi, näitä järjestää ainakin 4 eri tahoa Suomessa
- ohjaa lisää harjoituksia
- Suomessa tai maailmalla ei ole mitään yhtä “virallista” ohjaajakoulutusta, vaan voit valita sinulle mieluisimman ja mielekkäimmän ihan itse
Korvaako kahvakuulaharjoittelu harjoittelun X tai onko se parempi kuin harjoittelumuoto Y?
- jos sinun pitää kysellä tuollaisia, et ole harjoitellut ja sisäistänyt vielä tarpeeksi perusteita
- (oikea vastaus on että kaikki riippuu tilanteesta ja tavoitteista, joskus kyllä, joskus ei)
Miten kahvakuulaurheilu eli girevoy sport on järjestynyt Suomessa?
Tsekkaa kuva:
Eli, painonnostoliitto, SPNL (www.painonnosto.fi) on lajin ns. omistaja virallisesti. Kahvakuulavaliokunta tekee käytännössä säännöt ja vie lajia eteenpäin liitossa, eli voisi sanoa että valiokunta on ylin kahvakuulataho Suomessa. Seurat sitten järjestävät SM -kisoja ja sen sellaista. Huom! Kuvassa ei ole kaikkia SPNL:n jäsenseuroja, vain muutama kahvakuulaseura esimerkinomaisesti. Pointti on se että kaikki seurat ovat samalla viivalla.
On olemassa muitakin seuroja, joissa on kahvakuulatoimintaa ja kisojen järjestämisiä mutta eivät vielä kuulu Painonnostoliittoon. Jos nostaja haluaa osallistua SM -kisoihin, hänen on kuuluttava johonkin SPNL:n alaiseen seuraan. Jos seura haluaa järjestää SM -kisat, täytyy seuran liittyä jotta voi hakea kisoja.
Tuolla googledokkari, jonne voit käydä lisäämässä oman seurasi tiedot, ja samalla voit katsoa missä on sinua lähin seura:
https://docs.google.com/spreadsheet/ccc?key=0AjLzXpkdS8zzdEdWMUtBc0kxSzBFdkVwT1VtMjhNOWc
Näin se järjestäytymiskuvio menee.
Kuka omistaa kahvakuulan ja saa määrätä että miten sillä harjoitellaan?
- ei kukaan
Mistä saan lisää tietoa kahvakuulista?
Katso ainakin nämä, alussa yleistietoa ja loppupuolella kuulakauppojakin:
- kahvakuula.fi ja sieltä aloittelijan opas
- kahvakuula.fi/forum – avoin foorumi kaikille kahvakuulaharrastajille
- kahvakuulakisat.info - kaikki kahvakuulakisat (ja niiden tulokset sekä kaikki nostajat), joita on järjestetty Suomessa tai jossa on ollut suomalaisia edustamassa
- kysy lähimmältä paikallisseuran yhteyshenkilöltä
- kukkalaakso.com
- voimatoimi.net
- spartan.fi
- compactfit.com
- vuoripex.fi
Tykkää tästä:
Petra hehkuttaa kannattelua
Eipä tuohon oikein lisättävää. Samasta pääsee nautiskelemaan kun katselee keskiviikkotreeneissä porukkaa, joka on vääntänyt jo jonkin aikaa mutta aloittanut nollasta. Koordinaatio on hieno asia!
“On aina älyttömän hieno tunne, kun joku uusi harrastaja tulee kentälle ja tarttuu kahvakuulaan. Väline on outo ja oma keho tuntuu myös erilaiselta, kun vierasesine on mukana liikkeessä. Silloin keskitytään totuttelemaan uuteen välineeseen ja uudenlaiseen liikkeeseen, hallintaan. Mutta parin-kolmen kerran jälkeen on mielettömän hieno huomata, miten nopeasti väline alkaa istua käteen ja miten nopeasti keho on ottanut vastaan harjoitusta ja alkaa tottua kannatteluun, hidastamiseen, vakauttamiseen ja kiihdyttämiseen. Miten mahtava kehon yhteistyö ja tuki jo onkaan.”
