Pari todella kätevää videointisovellusta, jos on tarpeen analysoida tekniikkaa. Toimivat sekä iPhonella että iPad:lla
Tätä ekaa kokeilin tänään ensimmäistä kertaa, en vaan treeneissä vielä tajunnut miten se toimii, vasta jälkeenpäin kotona kikkaillessa. Joka tapauksessa, voi ottaa videolle nostoa, ja sitten heti perään katsoa kuva kerrallaan kelaten sormella, hidastettuna tai norminopeudella ja samalla liikkuvan kuvan päälle voi piirtää viivoja yms havainnollistamaan kuulan tai kehon liikerataa.
Oheisessa kuvassa vielä näkyy millaisia viivoja voi tehdä tuolla ensimmäisellä softalla. Ja kuvaa voi siis tosiaan liikutella vaikka viivat ovat siinä. Erittäin kätevää!
Koin yhden hienoimmista urheiluhetkistäni lauantaina Martinhallissa n. klo 14:09, ehkä jopa hienoimman. Kyseessä oli viimeinen minuuti työntösarjassa, seisoin 32kg kuulat sylissä ja yritin pitää niistä kiinni loppuun asti. Kotiyleisö ja paikalle tulleet nostajat muualta huusivat kovaa ja itse olin jossain tajunnan rajamailla, ainoana “ajatuksena” että en päästä kuulista irti ennen kuin aika loppuu.
Parin viimeisen sekunnin aikana tilanne oli tämä:
(kuva: Simo Kajalainen)
En osaa oikein sanoin kuvailla minkälaista tuo oli. En voittanut sarjaa, eikä tulos sinänsä ollut mitenkään kova mutta olen ihan älyttömän tyytyväinen että sain pidettyä kuulat sylissä. Se, että tapahtumaa ja itse nostamista oli jännittänyt erityisen paljon kotikisan ollessa kyseessä, varmaan tekee osan tuosta. Ja se että kaikki nostokumppanit olivat siinä hengessä mukana. Ja se että perinteisesti gireviikit arvostavat 10min suorituksia korkealle.
Aivan mahtava fiilis! Tällä fiilistelen vielä itsekseni pitkään. Nytkin vaikka vieläkin kisat väsyttävät ja arki painaa päälle, hymyilen kun mietin tuota tilannetta.
Mikä on ollut sinulle mieleenpainuva tai tärkeä urheiluhetki?
Sielläkin on tuttuja mutta porukkaa on niin paljon ettei kaikkia naamoja meinaa erottaa
Kuva: Simo Kajalainen
Mitä tästä opimme?
No ehkä ainakin sen että kun joku realisti kertoo että “ei tästä lajista ikinä tule mitään”, häntä ei kannata kuunnella vaan mennä eteenpäin ja etsiä niitä ihmisiä, joilla on into, tahto ja palo mennä sinne.
Tätä kirjoittaessa tunne on niin hieno että tippa tulee linssiin. Eteenpäin gireviikit, olette tehneet mahtavaa työtä!
Eilen oli mahtava päivä, sain viettää aamusta iltaa aikaa muiden kahvakuulaurheilun ystävien kanssa (olette hienoja ihmisiä!). Tästä toivutaan vielä pitkään! Kiitos kaikille, jotka olitte mukana SM-kisoissa jollain lailla. Rakastan tätä lajia! (kuten tekstin sävystä huomaa, olen väsynyt mutta onnellinen).
Omat enkatkin tuli kolmekakkosilla, sain sinniteltyä työnnössä 10min, mikä lämmittää mieltä erityisesti.
Tulokset yms tarkempi info ilmestyy joka paikkaan (kahvakuulakisat.info, foorumi, FB) hieman myöhemmin. Tuolta löytyvät eiliset livelähetykset:
En ole viime aikoina jaksanut kirjoitella, keskittyminen on ollut yhdessä työprojektissa sekä parin viikon päästä olevissa SM-kisoissa. Eilen oli myös hieno ensimmäinen GS-valmentajien tapaaminen, ideana jakaa kokemuksia treenien vetämisestä ja tekniikan opettamisesta. Kiitokset Jukalle tilan tarjoamisesta!
Työntö lähtee.
Tänään otettiin kisaryhmässä testinostoja ja videoitiin ne sekä tsekkailtiin niitä. Video on hyvä ja armoton ystävä.
Olethan lukenut Dietrich Harren kirjan Urheiluvalmennus? Vaikka olisitkin, lainaan tähän silti Harrelta kestävyysharjoittelusta ja kahvakuulaurheilusta.
Ihan aluksi, kahvakuulaurheilu on laji, jossa kisatilanteessa nostetaan kuulia pään päälle 10min putkeen. Kyseessä on siis Harren määritelmän mukaan keskipitkä kestävyys.
Ensin yleisesti mitä kestävyys on:
Urheilussa kestävyydellä tarkoitetaan urheilijan kykyä vastustaa väsymystä.
Miten monipuoliset asiat kestävyyteen vaikuttavatkaan:
Kestävyyden taso on riippuvainen ennen kaikkea sydän- ja verenkiertojärjestelmän, aineenvaihdunnan ja hermoston toiminnan tehokkuudesta sekä eri elinten ja järjestelmien välisestä koordinaatiosta. Tärkeä merkitys on kaikkien elintoimintojen taloudellistamisella.
Mutta, pelkkä fysiikka ei riitä, vaan tarvitaan hyvää tekniikkaa jonka koordinaatio mahdollistaa sekä henkistä vääntöä:
Lisäksi kestävyyden laatuun vaikuttavat liikekoordinaation taso ja psyykkiset tekijät, erityisesti tahdonvoima.
Kahvakuulaurheilu on hyvin paljon myös tahtolaji. Tahto tulee peliin siinä vaiheessa, kun ollaan jo väsyneitä ja pienet äänet päässä sanovat että laske jo kuulat alas, eikö tämä jo riitä. Niillä hetkillä mitataan ihmisen tahtoa tosissaan. Kaikki kilpailleet tuntevat ja tietävät tämän nahoissaan ja osaavat eläytyä.
Sitten, kahvakuulaurheilusta eli keskipitkän kestävyyden vaatimuksista:
Keskipitkää kestävyyttä tarvitaan matkalla, jonka kulkemiseen urheilijalla kuluu 2-11 minuuttia. Suoritus vaatii sekä aerobisen että anaerobisen kapasiteetin täydellistä käyttämistä. Keskipitkän ajan kestävyyteen vaikuttaa useimmissa lajeissa olennaisesti voima- ja nopeuskestävyyden taso, koska kilpailusuorituksessa on tärkeintä koko matkan ajan voittaa yhä toistuvia, suhteellisen voimakkaita liikevastuksia.
Sitten tahdonvoimasta taas:
Tahdonjännitysvoima sisältää kaikki ne ihmisen tahdonalaiset ominaisuudet, jotka auttavat urheilijaa voittamaan sisäiset ja ulkoiset vaikeudet ja esteet siten, että hänen rasitusvalmiutensa ja kykynsä käyttää tahdonvoimaansa ovat suhteellisen vakaat.
Ja vieläkin:
Lisäksi harjoittelussa on kehitettävä psyykkistä kestävyyttä, pitkäjäinteisyyttä (tahdonvoimaa), itsehillintää, itseluottamusta, kovuutta yms., jotka vaikuttavat huomattavasti taktikointikykyyn.
Kuka esim. pystyy siihen että tietoisesti muuttaa tahtia ja/tai suoritustekniikkaa kesken kisanoston tietyssä kohdassa? Tai pystyy kuuntelemaan valmentajan ohjeita ja tekemään muutoksia niiden mukaan. Se ei ole todellakaan helppoa ja vaatii sitä että pään kestävyys on treenattu sekin.
Sitten Harre puhuu siitä kuinka intervalliharjoittelua on muunkinlaista kuin erittäin lyhyistä todella intensiivisistä pätkistä. Esim. kahvakuulaurheiluun sopii mainiosti keskipitkä intervallimenetelmä:
Kirjassa on paljon muutakin, kannattaa lukea. Tämä kestävyys/tahdonvoima-asia tuli mieleen kun näin kahvakuulafoorumilla Ilya Tashlanovin (suuresti ihailemani venäläinen nostaja) 150 työntöä 2x32kg kuulilla. Upeaa tiukkaa tekniikkaa koko 10min.
Katsokaa tuota videota alla ja miettikää mitä kaikkia “ominaisuuksia” ihmiseltä vaaditaan. Ja minkälainen kokonaisuus ihmisen pitää olla että pystyy tuohon. Huom. kaveri painaa alle 73kg. Ilmeestä näkee ettei tuo mitään helppoa ole.
Tämä on sanoisinko erittäin tärkeää luettavaa etenkin kahvakuulaohjaajille ja -valmentajille mutta myös yhtä lailla oleellista tavalliselle harrastajalle, harrastelijakisaajalle, lajifanaatikolle ja nettiviisastelijalle.
“toivomme, että jokainen ottaa omaksi henkilökohtaiseksi tavoitteekseen oman tekemisensä laadun parantamisen. Kukaan ei ole seppä syntyessään, vaan laadukkaat toistot syntyvät harjoituksen kautta. Toivomme myös, että jokainen valmentaja ja kahvakuulaohjaaja ottaa nämä laatutalkoot asiakseen ja vie tätä asiaa eteenpäin ohjattavilleen.”
On iso kunnia mennä vetämään nostamiskoulutusta legendaarisen Antti Akonniemen pyynnöstä Crossfit Espooseen. Muistan kun aikoinaan kyselin keho.net:sta tuhansia vuosia sitten että mitä se palautusjuoma oikein tarkoittaa, Antti vastaili kärsivällisesti
Imottauduin itsekin tänään, 32kg sarjaan. Olen vähän arponut osallistumista mutta pitkän pohdinnan jälkeen päätin lähteä hakemaan tulosta isoilla avaimenperillä. Itsekin aina saarnaan osallistumisen ja aktiivisuuden puolesta joten sekaan vaan.
Tässä muutama GS:ään liittyvä yleinen väärinkäsitys:
On olemassa erikseen kahvakuulaurheilutyyli nostaa kahvakuulia.
Ei tietenkään ole. Lajissa nostetaan kuulia pään päälle mahdollisimman tehokkaalla ja turvallisella tavalla. Se sama tapa toimii myös yleiskuntoilussa. Hankala ja luonnoton tapa nostaa ei ole “toiminnallista” vaan huonoa tekniikkaa.
Kahvakuuurheiluharjoittelu on tylsää, koska siinä tehdään vain paria liikettä. Samaa voisi yhtä älyttömällä perusteella sanoa mistä tahansa urheilulajista. Miettikää nyt vaikka jotain juoksua. “kun siinä vaan juostaan”. Lajissa kisassa nostetaan näitä paria liikettä, joten niiden hyvä oppiminen on lajissa tärkeintä. Oppiminen taas vaatii toistoja ja aikaa. Kuitenkin, lajiharjoitteluun kuuluu paljon muutakin, kuten missä tahansa muussakin urheilulajissa. Oheistreeniä, yleiskuntoilua, huoltoa jne. Tekeekö nyrkkeilijä jotain muuta kuin lyö? No, joo mutta toki lyödä pitää paljon jos haluaa olla hyvä.Lisäksi, tylsyys ja hauskuus ovat täysin subjektiivisia käsitteitä. Esim. jonkun mielestä kahvakuulalla kentän hakkaaminen on hauskaa ja innovatiivista, jonkun toisen mielestä typerää ja hyödytöntä ajanhaaskausta.
Kahvakuulaurheilu tekee hitaaksi, nopeaksi, kaupungin kovimmaksi tai se rikkoo paikat. Paljon on kiinni siitä miten treenaat. Laji itsessään ei tee mitään vaan se miten treenaat. Onko tekniikka kohdillaan? Treenaatko liikaa tai liian vähän? Älä syytä lajia vaan katso peiliin. Jos et pysty katsomaan peiliin niin pyydä valmentaltasi kommentti tekemiseesi. Lajin huiput ovat hyvin liikkuvia, nopeita, kestäviä ja vahvoja, ei siis vaikuta siltä että laji olisi ihan hirveän haitallista jos pitää tolkun treenissä.
Kahvakuulaurheiluharjoittelu on huonompi / parempi / tyhmempi / rankempi kuin fitnessbränditreeni X, joku muu laji tai “tää mun itse keksimä maailman paras treenimetodi”. Kahvakuulaurheilu on urheilulaji. Sitä on turha verrata johonkin yksittäiseen treenimetodiin, sillä lajin sisällä on useita erilaisia treenimetodeja, joille löytyy omat kannattajansa. Vertaisitko tennistä BodyPumppiin? Toisiin lajeihin vertailukin on turhaa, sillä kyseessä on urheilulaji muiden joukossa ja toki niissä on eroja. Valitse sellainen laji josta itse pidät ja lopeta turha vertailu.
Kahvakuulaurheilu on elitististä ja vaatii tosi paljon panostusta ja rahaa. Et voisi olla enempää väärässä sillä lajin juuret ovat erittäin maanläheiset. Ainoa mitä tarvitset ovat jokunen kuula, lattiatila treenata ja halua oppia. Tälläkin hetkellä monet legendaariset nostajat treenaavat ympäri maailmaa todella alkeellisissa oloissa, ja ovat toisaalta hyvin avuliaita auttamaan kun joku haluaa oppia. Ota yhteyttä kokeneisiin suomalaisiin nostajiin vaikka Facebookin kautta tai heitä kysymys kahvakuulafoorumille, ja varmasti saat apua.
GS-harjoittelulla tarkoitan tässä harjoittelua, jossa treenaajan tavoitteena on GS-kisoissa nostaminen. (GS on sama kuin kahvakuulaurheilu ja Girevoy Sport)
On olemassa erilaisia treenimetodeja, mutta tässä joitain yleisiä periaatteita (täydennä, kun huomaat puutteita):
Termejä ja käsitteitä
kisaliikkeitä ovat työntö, tempaus ja Long Cycle
kisatilanteessa suoritusaika yhdessä nostossa on 10min ja toistomäärät liikkuvat sadan ja kahdensadan välimaastossa
yleensä treenataan joko biatlonia (työntöä ja tempausta) tai Long Cycleä, riippuen mikä kisa on seuraavana kalenterissa
lajitreeni on kisaliikkeiden harjoittelua kahvakuulilla, joko pitkillä sarjoilla tai intervalleilla. Se voi olla myös liikkeiden tekniikkaharjoittelua, osaliikkeitä tai apuliikkeitä
oheistreeni on kaikkea muuta, esim. kuntopiirejä, voimaharjoittelua, lenkkeilyä
huolto on mobbausta, venyttelyä, aktiivista palautumista, rentoutumista
Asiat, jotka vaikuttavat treenin suunnitteluun ja toteutukseen
milloin on seuraava tärkeä kisa?
mikä on lajikunto nyt? – selviää testinostoilla
mikä on yleiskunto ja palautumiskyky?
mikä on tavoite kisoissa?
miten paljon on aikaa käytettävissä treeniin? – päivässä, viikossa, kuukaudessa
mitkä ovat omat vahvuudet / heikkoudet lajissa? – tämä kertoo panostetaanko enemmän tekniikkaan, lajitreeniin vai yleiskuntoon tai voimaan
Yhteenvetoa
Tuosta ylhäältä on helppo huomata ettei ole mitään yhtä treeniohjelmaa, joka olisi kaikille samaan aikaan yhtä hyvä. Toki kaikille yhteistä on se että treenissä varmasti tehdään tempausta ja työntöä pitkiä sarjoja mutta muu on sitten enemmän tai vähemmän yksilöllistä.
Joka tapauksessa, hyvä treeniohjelma pitää sisällään näitä (suhteellinen määrä vaihtelee):
lajitreeniä
huoltoa
oheistreeniä
yleiskuntoilua
Esimerkkitreeni
lämmittely
mobbaukset
tekniikkaharjoittelua (esim. joku tietty osa jostain nostosta)
lajitreeniä eli Itse Nostoja (pitkät tai keskipitkät aikasarjat, intervallit, näiden sekoitus)
oheistreeniä esim. loppukuntopiiri
loppuravistelut
Yksi esimerkki treenikausista vuodessa, varastettu IGx:n foorumilta:
Jos tulit tänne sivulle etsien tietoa kahvakuulaurheilusta, tuolla linkin takana on kooste tärkeimmistä linkeistä aiheeseen liittyen, ja lisäksi siellä on tämä sama hieno kaaviokuva lajitoiminnasta Suomessa kuin mitä tuossa alla. Parasta mitä voit tehdä itsellesi, jos laji kiinnostaa, on hakeutua lähimmän seuran pariin treenaamaan.
Alan koostamaan Kalle Pyykkösen (Ryhdin pj ja mies kahvakuulakisat.info:n takana) kanssa kahvakuulaurheilun vuosikirjaa tältä vuodelta. Vuosikirjatyö alkaa vasta syksymmällä ja siitä myöhemmin enemmän mutta lisäksi kirjaan tulee osuus kahvakuulaurheilun historiasta Suomessa. Tilastojen ja faktojen lisäksi tarvitaan teidän nostajien tarinoita. Kirjan jakelu tulee olemaan non-profit -henkinen, PDF -lataus + halutessaan voi tilata painetun version. Yksityiskohdat tarkentuvat myöhemmin.
Haussa nyt tarinoita ja omia kokemuksia ajalta ennen vuotta 2011
Onko sinulla kahvakuulaurheilusta (eli GS eli girevoysport) tarina, jonka haluat jakaa muille? Onko sinulla valokuvia kisoista, joita haluat jakaa muille? Juttu voi olla iso, pieni, keskikokoinen tai mitä tahansa. Kyseessä voi olla kisakokemus, oma lajin aloitus, tms.
Huom! Jos ajattelet, että oma tarinasi ei ole tarpeeksi merkittävä, OLET VÄÄRÄSSÄ. Lajilla on maassamme lyhyt ja intensiivinen historia, ja jokainen nostettu toisto on tärkeä.
Tykkään kahvakuulaurheilusta koska se on tavallaan hyvin simppeliä. Kehittymisen huomaa selvästi siitä miten paljon jaksaa nostaa verrattuna edelliseen testiin tai pitkän aikavälin kehitykseen, ja siitä onko tekniikka kehittynyt. Konkreettinen numerotavoite antaa selvän suunnan tekemiselle. Vaikka minulla ei juuri nyt ole mitään tiettyä kisaa mielessä, on kiva välillä testata missä kunto ja tekniikka menee. Voi esim. tehdä itsellensä ns. minuuttiennätystaulukon (vinkki venäläisiltä), jonne voi laittaa ylös omat enkat tietyillä minuuttisarjoilla. Armotonta dataa omaan hyötykäyttöön.
EDIT: pieni lisäys. Numeroihin voi suhtautua ainakin kahdella tavalla. Yksi, mielestäni tuhoisampi, on kuvitella että ainoa mahdollinen ja hyväksyttävä kehitys on jatkuva kasvu. Se johtaa helposti numerosokeuteen, epätoivoon ja muuhun sellaiseen pitkällä aikavälillä, koska se on täysin mahdotonta. Toinen, rauhallisempi tapa on tehdä testit ja todeta “tänään meni näin”. Testin tarkoitus on olla oppimiskokemus, on tärkeää ymmärtää että tuloksissa tulee aina olemaan aaltoliikettä lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. On hyvä tietää missä menee oikeasti, jotta voi tehdä tarvittaessa korjausliikkeitä.
Suosittelen myös lajin harrastajille oman tekniikan videointia ja sen katselemista, jotta tietää mitä pitää kehittää. Videoita ei ole aina kiva katsella mutta se on hyvin opettavaista.
Niitä videoita ei välttämättä tarvitse laittaa julkisiksi nettiin, vaan yleensä omakin silmä näkee heikot lenkit. Jos kaipaat vertaistukea, kahvakuulafoorumilla on videoraati -osio rekisteröityneille käyttäjille. Sinne voi laittaa omia tekniikkavideoita kommentoitavaksi, ja kommentit ovat aina asiallisia (puututaan tekniikkaan, ei treenivaatteisiin tai taustamusiikkin yms). Itse ei aina näe tai halua nähdä omia heikkoja lenkkejään.
Tässä omat tämän päivän tekniikkatestit, kokeilin 2x28kg työntöjä ja 28kg tempausta. Harvoin tulee tehtyä tuolla painolla, yleensä treenaan 20kg:lla tai 16kg:lla. Saa kommentoida tekniikkaa, laitoin nämä myös tuonne videoraatiin.
Samaa teemaa kuin edellinen pätkä, eri tunnelmalla. Tuolta sailtilta löytyy todella paljon rojaltivapaata musiikkia tällaiseen käyttöön, kiitos Johanille vinkistä!
Alla olevassa kuvassa on kaksi henkilöä, A ja B. Kummallakin on nostettuna pään päälle 28kg painoinen kahvakuula. Nostotavalla ei ole merkitystä, oletetaan kuitenkin se on molemmilla sama ja että kyseessä on joku näistä: punnerrus, vauhtipunnerrus, työntö, tempaus. Nostoja on tehty kuvan ottotilanteessa 15 kappaletta, niihin on käytetty sama aika ja kaverit ovat yhtä pitkiä.
Kysymykset:
kumpi on tehnyt enemmän työtä?
kumman treeni on ollut tehokkaampi?
kumman treeni on ollut toiminnallisempi?
Bonuskysymykset:
Miten edellä olevat vastaukset muuttuvat jos lisätään tiedoksi että henkilö A on käyttänyt taustamusiikkina Katy Perryä ja B Disturbedia?
Miten edellä olevat vastaukset muuttuvat jos nostajat tekevät suorituksensa ilman paitaa?
Alla olevassa kaaviokuvassa on kaksi nostajaa, joilla kummallakin kahvakuula pään päällä. Arvoitus kuuluu: miksi vasemmanpuoleinen on oikea tapa? Miksi oikeanpuoleinen ei ole?
HUOM! Tällä ei ole mitään tekemistä kisatekniikan tai toiminnallisuustekniikan kanssa, vaan nyt puhutaan yleisistä nostamisen periaatteista, jotka koskevat kaikkea painoharjoittelua.
En ole vielä varmistanut paikkaa mutta suunnittelin alustavasti että vedän “kahvakuulaharjoittelun perusteet” -kurssin su 15.4 Hyvinkäällä eli yhdessä Suomen kahvakuulaurheilun sykkivistä keskuksista. Tuolla Emeriikan kommentit eilisestä kurssista (kiitos!):
