Olen harjoitellut GS –lajia nyt reilu kolme vuotta. Ajatukseni lajin luonteesta ovat muuttuneet aika paljonkin alusta, jolloin olin sitä mieltä että kova tulos on vain pinnistyksestä kiinni. Alkuun koko touhu näytti omituiselta, eikä istunut oikein siihen mitä ymmärsin painoharjoittelusta. Sillä olin tottunut että tehdään jotain liikettä 3 x 8-12 tai 5-6 tai 15-20 mutta ei nyt koskaan ainakaan yli sataa toistoa tai useaa minuuttia.
Ajatusvirheeni olikin verrata GS:ää suoraan voimaharjoitteluun, mikä ehkä johtui siitä että ensikosketukseni kuuliin oli Pavelin materiaali. Tosin, sielläkin sanottiin että tempauksia voi tehdä satoja mutta jotenkin onnistuin ohittamaan tuon asian
Ehkä osuvampi vertaus olisi ollut verrata GS:ää soutuun, jossa mennään jokin matka eikä mikään tietty määrä vetomäärä?
Toisaalta, nytkin jos teen 12kg:lla tempauksia, kokemus on kevyen kävelyn tuntuista, verrattuna siihen että teen 32kg:lla, jolloin mun kohdalla on kyse voimaharjoittelusta tai ainakin sinnepäin. En tiedä onko sitten edes mielekästä miettiä minkään tiukan rajan tai lokeron mukaisesti tuota koko lajia, kuitenkin kyse on siitä että tehdään paljon toistoja ja käytetään tarpeeksi voimaa että saadaan paino(t) liikkumaan.
Se mitä olen saanut irti GS:stä on jonkinlainen sekoitus voimaa ja kestävyyttä, ei puhdasta kumpaakaan ääripäätä. Se on kuin ojankaivuuta tai lumitöitä tai halonhakkuuta, eli fyysistä työtä. Ei ole kovinkaan mielekästä eritellä mitä kaikkia lihaksia tarvitsee jännittää saadakseen lumikolan liikkeelle, vaan silloin on tärkeintä että kola liikkuu ja lumi siirtyy. Samoin ajattelen kuulastakin kun treenaan lajia. Haluan pitää kuulan kehoni avulla liikkeessä tarvittavan määrän aikaa tai kiloja.
1.1. tehty 2009 toistoa opetti tai muistutti siitäkin, että vaikka periaatteessa minulla on jonkinlainen tekniikka työnnössä, sekin elää aika voimakkaasti väsymisen asteiden mukaan. Välillä käytin enemmän jalkoja, välillä vähemmän, välillä enemmän pohkeita jne. Idea oli kuitenkin aina saada kuula nousemaan tarpeeksi, että pääsen sen alle. Samaan olen törmännyt kamppailussa, kun tarkoitus on potkaista, silloin ajattelen vain määränpäätä ja sitä kuinka sääriluu osuu kohteeseen, en sitä millä lihaksella liikutan mitäkin osaa kehosta.
Silti, tuo 2009 ei olisi ollut mahdollinen ilman kohtuullista tekniikkaa, jota olen hionut enemmän ja vähemmän määrätietoisesti kokonaisena ja osissa tuon kolme vuotta. Huomaan koko ajan löytäväni kahdesta perusliikkeestä eli tempauksesta ja työnnöstä paljon uusia asioita, samoin kuin kehon käytöstä niitä tehdessä. En tiedä tuleeko tekniikka koskaan varsinaisesti valmiiksi mutta opettelu on kivaa.














Tuo soutu vertaus oli hyvä.
Ainakin kisoissa on tarkoitus tehdä 10 minuuttia kisasuoritusta vähintäänkin hyväksytyllä tekniikalla ja sinä aikana kunnon mukainen määrä toistoja.
Josta päästäänkin aasinsillalla harjoittelun “optimointiin”. Koska kilpailutasolla pärjätäkseen tarvistee tehdä työtä koko tuon 10 minuuttia on mielestäni parempi harjoitella ainakin ajoittain sitä. Oteteaan sellainen /sellaiset kuulat, että pystyy tekemään sen kymmene minuuttia mukavasti. Välillä aina yritetään parantaa tahtia, muttei joka harkassa. näin luulis harjoittelun olevan kehittävää ja henkisestikin kestettävää. Jos vain aina yrittäs tehdä yhden toiston enemmän liian raskailla kuulilla joilla ei saa 10 minuuttia, niin silloin harjoittelu olisi maksimaalista koko ajan ja sitä ei monenkaan kroppa ja pää kestä. Sitäpaitsi joku guru tai tutkimus väitti, että jos sä samalla lasket kun sä tee toistoja , niin se vie hermostolta energiaa ja heikentää suoritusta. Olisi siis ilmeisesti parempi asetaa aika sarjalle ja otaa joku sopiva tempo, niin ei tartte laskea, mutta pysyy kartalla myös tuloksen suhteet. Tai tietysti vois käyttää laskijaa ja videota. ;-D
Niin ja tuo pitka sarja todellakin opettaa käyttämän ekonomista suoritustapaa. Ja jos ei tartte kestittyä laskemiseen ,niin voi keskittyä tekniikaan. JMO.
Hyvä kommentti Juha ja olen asiassa kanssasi samaa mieltä. Liian raskailla kuulilla ei koskaan tule hyväksi GS-nostajaksi koska se 10 minuuttia olisi aina liian pitkä aika. Itsekin uskon että ensiksi se 10 minuuttia ja sitten vasta pikku hiljaa raskaampaa kuulaa.